Arki etenee ihan kivasti, muut asiat eivät niinkään.
Siivoushommia on ollut nyt kivasti ja kivoissa paikoissa. Töiden (ja kissojen kyttäämisen) vastapainoksi on käyty luonnossa liikkumassa, joskin nyt vain ihan tässä oman kunnan alueella. Luonto alkaa taas kukkia, mikä herättää toiveita keväästä. Lämpömittari tosin on eri mieltä: vaikka päivällä auringonpaisteessa onkin ihanan lämmin, välillä jopa kuuma, putoaa lämpötila heti alle 20 asteen jos ei paista, ja öisin on ollut kylmimmillään 14 astetta. Saa pistää jo ihan tosissaan vaatetta ulos aamupalalle. Sisälämpötila putoaa meillä myös yön aikana -lämmitystä ei talossa ole eikä se ole kovin ilmatiiviskään. Onneksi aurinko taas lämmittää kämpän päivällä, ja jos ei satu paistamaan on käytössä pieni patteri joka aika nopsaan lämmittää nämä neliöt.
Alla muutama kuva koiralenkiltä naapurikylästä Aruresta -Arure on täältä 10km pohjoiseen (tietä pitkin, linnunteitse vähemmän) ja n. kilometrin korkeammalle. Siellä on näin talvella yleensä vähän viileämpää ja pilvisempää kuin täällä alhaalla, mutta kivan rauhallista ja kaunista lenkkimaastoa.
Lauantaisin on edelleen pidetty kiinni perinteestä mennä rannalle ihmettelemään, syömään, katsomaan auringonlaskua ja mahdollisesti kuuntelemaan livemusiikkia. Eilen oltiin rannalla jo iltapäivällä, ajatuksena saada vähän enemmän auringon lämpöä matkaan. Vesi oli matalalla joten päädyttiin seikkailemaan hyväksi toviksi rantakivikolle. Laavakivien lomassa on hienoja lampia, luolia ja sokkeloita, joissa on aina paljon rapuja, simpukoita ja kaloja. Nyt onnistuttiin bongaamaan myös merisiili ja ekan kerran tavattiin myös merietana!
Hiekkaranta muuten on tekemässä paluuta, ihan syksyn kuosissa se ei vielä ole, mutta paljon joulun aikaa pidempi kuitenkin. Hiekkarantahan poistui itsenäisyyspäivänä ja siitä asti sen paluuta on odoteltu: Itsenäisyyspäivän aatto: kadonnut hiekkaranta sekä pihamarsu – Pieni Talo Gomeralla En hoksannut napata kuvaa rantahietikosta, mutta nyt ollaan ehkä edeltävän postauksen kuvien puolivälissä.
Byrokratia-asiat tavallaan etenevät, mutta ei se kyllä missään näy 🙂 Autonomo-yritysten paperit ovat ”menneet eteenpäin” mutta mitään konkreettista ei edelleenkään ole. Auton rekisteröintiasia samoin etenee kovasti koko ajan, mutta ei se silti vieläkään ole Espanjan kilvissä… Onneksi auton kanssa ei ole vielä kiirekään, mutta nuo yritysasiat olisi kyllä kiva saada kuntoon. Josko jo ensi viikolla… Saas nähdä.
Täällä on niin keväistä, että laitettiin myös meidän Suomen hevostila taas myyntiin -josko joku sielläkin voisi olla sen verran kevätfiiliksissä että ymmärtäisi ostaa meidän tilan pois. Päästäisiin täällä sitten etenemään ihan erilailla uuden elämän rakentamisen kanssa. Myydään Maatila, Yli 5 huonetta – Pirkkala, Ania, Hongistontie 126 – Etuovi.com t29337
Mainio bongaus tuo merietana, eipä ole sellaiseen tullut ikinä törmättyä, hauskan näköinen otus. Merisiilejä sen sijaan näkee monessa paikassa liikaakin ja niitä joutuu esim. snorklaamaan lähtiessä varomaan. Onneksi paikalliset noukkivat niitä ravinnoksi monissa paikoissa laskuveden aikaan!