Epätoivoista talokaupanhierontaa

Kun tänne muutettiin vuonna -22, oli tarkoitus ostaa jonkinlainen talonrähjä rempattavaksi, mutta koska omaa tilaa ei sattuneista syistä saatukaan myydyksi, jäi se haaveeksi. Viime syksynä viimein meidän Suomen tila vaihtoi omistajaa, mutta maailma oli tässä välissä laskenut sen hintaa aikalailla. Sillä välin onneksi täällä hinnat kasvoivat noin kolmanneksella ja tarjonta sitli väheni minimiin, ettei kävisi liian helpoksi. Syksyllä kuitenkin päätettiin yrittää etsiä, jos jotain kuitenkin löydettäisiinkin.

Tämä kylä on koluttu aika huolella läpi, etsitty hylättyjä raunioita ja selvitelty niiden omistajia. Kaikki myynnissä olevat ovat heittämällä yli meidän budjetin, ne vähät mitä on enää tarjolla. Voi kumpa tämän tilanteen nopean etenemisen olisi arvannut silloin kolme vuotta sitten kun tarjontaa vielä oli, niin olisi jollain tapaa koitettu keplotella jotakin haltuumme, mutta nyt on myöhäistä. Harmi sinänsä; tässä kylässä haluaisin asua vaikka väkeä talvisin onkin liikaa.

Nyt on kierretty raunioita (kaikki muu meinaa olla ”out of the budget” :)) muuallakin tällä saarella. Keskeltä saarta saisi isonkin tontin kivalta paikalta vielä halvalla, mutta ei niihin houkuta lähteä: talvella siellä on kovin viileää, eikä minkäänlaisia työmahdollisuuksia (tai mitään muutakaan) ole lähimaillakaan.

Viikko sitten eksyttiin taas talonrauniolle, jota on käyty katsomassa ekan kerran syksyllä -22. Jo silloin siihen tykästyttiin kovasti, mutta on todettu sen olevan liian kaukana täältä (ajomatka reilu 1h15min) ja mahdottomalla tontilla, kun se on pelkkää vuorenrinnettä ilman tasaista maata. Tällä välin, kun on ehditty enemmän perehtyä tarjontaan ja vähän maankäyttöönkin, tontti onkin muuttunut meidän silmissä aivan upeaksi ja täynnä mahdollisuuksia olevaksi 😀

Nyt kun tälle tontille taas pitkästä aikaa mentiin, tuntui kuin olisi tullut kotiin ja olisi tehnyt mieli heti jäädä sinne puuhaamaan. Tehtiin aika yksimielinen päätös että tämä on saatava. Edelleen se on kaukana sekä kaikesta että täältä, mutta muuten aivan ihana. Myös työtä piisaa ennen asuinkelpoisuutta, mutta se ei tule yllätyksenä. Näihin ongelmiin kuitenkin nyt keksittiin sellaiset ratkaisut että voi kuvitella asuvansa siellä ehkä oikein tyytyväisenäkin, vaikka tämän kylän jättäminen hirvittääkin.

Yllätyksenä sen sijaan tuli se, ettei taloa ollutkaan enää netissä. Saatiin kuitenkin kaivettua esiin yhteystieto ja otettua yhteyttä myyjän edustajaan. Pienen tahkoamisen jälkeen saatiin tehtyä tarjous tilasta, sillä ehdolla että talon saa remontoida ja siellä saa asua -se ei ole täällä ollenkaan itsestäänselvää kun talo on ollut kauan asumattomana ja raunioitunut. Maanantaina meidän tarjous hyväksyttiin.

Tästä alkoikin melkoinen säätö, ja talokaupat ovat vielä kaukana. Tiedossa on että ongelmia on helposti luvassa asunnon, saati rauniotalon, ostossa ja täällä on aikalailla välttämätöntä palkata asianajaja auttamaan asuntokaupassa. Sellainen siis etsittiin mahdollisimman pian kun tarjous oli hyväksytty. Tällä välin meille oli jo selvinnyt että talo on perinnöksi saatu ja omistajan pitää nyt hoitaa ensin omistajuusasiakirjat kuntoon ennenkuin kauppaa voidaan tehdä. Tämä ei huolestuta kovin paljoa, myyjä edustajineen hoitaa asiaa. Oli myös tässä vaiheessa havaittu, että kiinteistörekisterissä ei tuolle tontille ole merkitty taloa ollenkaan, mikä voi olla ongelma kun haaveillaan remontoivamme siitä asuintalo. Tontti sekä talo ovat suojeltuja, mutta kuulemma talon saa remontoida sellaiseksi kun se on ollut ja siinä saa myös asua. Tästä olisi vaan kiva saada jotakin todisteita, tontti kun on sen tyyppinen että sinne ei yleensä saa mitään rakentaa. Viestejä on vaihdettu paljon sekä asianajajan (kuulostaa hurjalle! en ole koskaan ennen palkannut asianajajaa) että myyjän edustajan kanssa, ja tällä hetkellä paras ”todiste” tontin asuin- ja remonttikelpoisuudesta on että muillakin seudun vastaavilla tonteilla se on vuosien varrella onnistunut 😀

Juu ei voida näin hataralta pohjalta lähteä mitään ostamaan, saati remontoimaan, mutta täysin pimennossa on vielä miten ihmeessä tästä saadaan selvyys. Toistaiseksi suuret viestimäärät ammattilaisten kanssa tai omat aktiiviset tutkimukset eivät ole asiaa juuri selventäneet, mutta toivotaan tosi kovasti että maanantaina asia etenisi johonkin suuntaan. Ihan tosi kovasti haluttaisiin jo suunnitella ja alkaa puuhaamaan asioiden eteen -jonkinverran jo toki onkin asioita suunniteltu pettymyksen maksimoimiseksi. Tosiasia kuitenkin taitaa olla se, että kovin nopeasti ei taida tapahtua mitään, mutta kunhan vaan tapahtuisi!

Ajattelin ensi että en laita tänne mitään tästä projektista ennenkuin se toteutuu, mutta nyt näyttää sille että mahdollinen toteutuminen ottaa sen verran aikaa että pakko oli aiheesta jo kirjoittaa.

Alla kuva tontilta, ja kuvassa myös yksi tilan nykyisistä asukkaista.