Myrskyn jälkeen

…on juu poutasää, mutta saa nähdä miten kauan. Tänään on enimmäkseen paistanut aurinko, mutta vielä luvataan sateita muutaman päivän ajan. Varoitukset ovat yhä voimassa, ja ainakin Gomeralla vaelluspolut edelleen suljettuina. Ajoittain ärsyttää lukea satunnaisten turistien vähättelyä varoituksia kohtaan, aika monta kertaa on tullut taas sosiaalisessa mediassa vastaan kommentti ”normaali syyssää suomalaiselle ja minä kyllä pärjään”, ja uhma varoitusten rajoittaessa ikävästi elämää. Täällä valtameren keskellä ja vuorten juurella nuo sääilmiöt vaan voivat käyttäytyä hiukan erilailla kuin esimerkiksi Suomen tasamaalla. Kun vuoristoisella maalla sataa niin vesi tietenkin valuu alas, ja määrä voi olla silloin suhteellisesti aika iso. Myös tuulet on välillä tosi rajuja, ja sään vaihtelu voi olla tosi nopeaa. Isoin ero on silti mielestäni maanvyörymät, joita on aina sateella enemmän tai vähemmän, ja kova tuuli tietenkin lisää riskiä. Nyt kun vettä ja tuulta piisasi, on tällä saarella ainakin pari tietä poikki, joista toinen poistui vuorenrinteeltä kokonaan reilun 10m matkalta. Myös polut voivat sortua, ja kiviä putoaa aina sateella paljon sekä teille että poluille. Muilta saarilta on näkynyt kuvia missä on henkilöautoa isompi kivi tukkinut koko tien, täällä ne olivat onneksi edes vähän maltillisemman kokoisia… Lisäksi pelastushenkilökunnalla on myrskyjen aikana aika paljon tekemistä, ja kun suuri osa pelastuksista tapahtuu vuorten vuoksi kopterilla, voi myrskykelillä joutua apua odottelemaan. Nyt onneksi on tulossa uusi laki, joka määrää varoituksista piittaamatta urheilevat itse maksamaan pelastusoperaationsa.

Esimerkki päätien pienestä vyörymästä, joka oli jo siivottu sivuun.
Kadonnut tie Erqueen ja Erquitoon, HUOM. kuva lainattu lehdestä.

Vesialtaat alkavat nyt olla jokapuolella täynnä, mikä on ehdottomasti hyvä asia monien vuosien jälkeen. Saari on ihanan vihreä. Useampi vanhemmista paikallisista on muistanut mainita, miten ennenvanhaan tällainen sademäärä talvella oli normaali, ja siitä kertovat myös porrastetut vuorten seinämät. Ennenvanhaan niitä käytettiin viljelyyn, pitkiin aikoihin ei enää ole voinut.

Alla muutama kuva myrskyn jäljistä meidän kylällä. Rantamuuri jalkakäytävineen kaivannee pientä remonttia, muu kuivunee kyllä nopeasti kunhan sää kuivuu.

Ravintolan parkkipaikka
Rantatie -paljon jaloin pääsee hyvin kulkemaan 🙂

…ja vielä pari kuvaa La Lajan täpötäysiltä vesialtailta, joiden ohi tänään ajeltiin. Vesi virtaa sekä yli että ohi molemmista padoista 🙂

Published by Sanna

Syksyllä -22 jätin unelmieni hevostallin ja kodin Pirkkalaan, ja lähdin mieheni ja koirani kanssa kohti La Gomeran saarta. Tänne koitamme nyt rakentaa kokonaan uutta elämää.

4 comments on “Myrskyn jälkeen”

  1. Nuo maavyörymät ovat kyllä pelottavia. Niiden jälkiä on reissuilla tullut nähtyä. Monesti on tullut mietittyä, ettäväärään aikaan kun niihin paikkoihin osuisi, niin todella huonosti siinä kävisi.

    1. Niin ovat, ja yleisiä. Yllättävän harvoin niistä henkilövahinkoja on täällä aiheutunut.

Vastaa