Kiukkuista merta ja kuulumisia

Ei tullut kevät vielä sittenkään. Kukkaloisto on kyllä jo hieno, ikäväkyllä vielä ensi viikollakin on aika rajallisesti aikaa sitä lähteä ihastelemaan. Meri sen sijaan on ollut tosi talvisen äkäinen viime aikoina, jopa suurimman osan ajasta. Harvinaisen usein on ollut voimassa rannikkoilmiövaroitukset. Kun pariin kertaan olen hämmästellyt sitä miten paljon yhteiskunnan rahoja palaa niiden ihmisten pelastamiseen (tai pelastusyrityksiin) jotka vastoin kieltoja ja jopa esteiden läpi pyrkivät myrskyisään mereen tai rannoille, on siihen nyt ehkä tulossa muutosta. Nyt on uutisoitu että on tekeillä laki, joka velvoittaa ns. tahallaan pulaanjoutuneet maksamaan pelastamisensa kustannukset. Tämä käsittää ainakin punaisten lippujen aikana uinnin, esteiden läpi suljettuihin paikkoihin menemisen ja varoitusten noudattamatta jättämisen. Ajatuksena on, että paitsi että pelastuskustannukset saataisiin maksatettua ne tahallaan aiheuttaneella, tämä myös pistäisi ihmiset paremmin miettimään kannattaako niin tehdä. Uskon tämän olevan hyvä asia, niin törkeää käytöstä tässä asiassa näkee, ja yllättävän paljon. Mm. pelastuskopterilla lentely maksaa n. 2000e/tunti, ja etsinnöissä on paikalla aina monta yksikköä ilmassa ja merellä. En tiedä meneekö lasku omaisille jos uhmailija ehtii henkensä menettämään, mutta toivottavasti tämä kuitenkin vähentäisi kuolonuhreja.

Aallot on olleet tosi hienoa katseltavaa, uimaan meno taas ei ole hetkeen käynyt mielessäkään. Myös meidän ranta on nyt tosi kivinen myös vesirajan alapuolelta, joten vähän tasapainoilua vaatii sinne meneminen, sitten kun taas kelit sitä suosii.

Viikolla aaltovaroituspäivän iltana lähdettiin rantaan vartavasten aaltoja ihailemaan, ja onneksi lähdettiin: tultiin paikalle juuri sopivasti näkemään kun aalto pyyhkäisi täysin varoittamatta koko rannan yli tielle ja torille asti -en ole täällä ikinä nähnyt vastaavaa. Aalto tuli tosiaan yllättäen ollen valtavan paljon isompi kuin edeltäjänsä -juuri näihin yllätysaaltoihin ihmisiä on Teneriffalla kuollut tänä talvena. Meillä ei onneksi tullut uhreja, vain vaatteita ja kamppeita kastui monella. Tuon jälkeenhän nousuvettä kesti vielä pari tuntia ja aallot jatkuivat (jylinä kuului meille kotiin asti!), mutta pimeän tullen lähdettiin jo kotiin kun ei aaltojen katselusta tullut enää mitään. Tämän jälkeen rannan lisäksi rantatie oli suljettu liikenteeltä, seuraavan päivän kivi- ja hiekkamäärää tiellä katsellessa varmasti hyvä idea.

Surffareille on piisannut keliä
Tässä aalto on juuri pyyhkäissyt koko rannan yli torille asti

Täällä on töiden (ja hammaslääkärikäyntien :/ ) lisäksi ajeltu taas katsomassa kaikennäköisiä talonraunioita ympäri saarta -tämä kaupunki taitaa ikäväkyllä mennä heittämällä yli meidän budjetista. Nyt kuitenkin on jo tehty jotain pieniä peliliikkeitäkin asian suhteen -voi kumpa niistä olisi ihan kohta jotain kerrottavaa!

Riippumatto

Published by Sanna

Syksyllä -22 jätin unelmieni hevostallin ja kodin Pirkkalaan, ja lähdin mieheni ja koirani kanssa kohti La Gomeran saarta. Tänne koitamme nyt rakentaa kokonaan uutta elämää.

One comment on “Kiukkuista merta ja kuulumisia”

Vastaa