Sunnuntaina tehtiin Remun kanssa calimakeliä uhmaten 🙂 retki saaren pohjoispuolelle. Lähellä Hermiguaa on Presa de Meriga, eli Merigan pato, joka on yksi saaren luontonähtävyyksistä; suurehko ”lampi” keskellä metsää, puunraatojen vielä ollessa pystyssä keskellä lampea. Tiedossa toki oli ettei nyt ole juuri vettä missään, mutta halusin silti nähdä paikan kun ei olla siellä vielä käyty. Pohjalla oli kuin olikin pieni lätäkkö viime sateiden jäljiltä, jossain vaiheessa se on ollut täysin tyhjäkin. Kaukana silti ollaan niistä kuvista missä metsän keskellä on pieni järvi (täällähän kaikki ”järvet” ovat oikeasti patoaltaita, saaren pinnanmuodot eivät juuri suosi oikeita järviä).
Pieni tie saaren keskeltä Laguna Grandelta pohjoiseen on ajettu joskus ennenkin. Pieni metsäinen tie on mukava ajella, mutta en silti suosittele sen käyttöä maisema-ajeluun ainakaan turistikaudella; tie on yhden auton levyinen vaikkakin väistöpaikkoja on kivasti. Nyt vastaan tuli yhdessä kohtaa 3 (!) turistibussia peräkkäin, varmaankin matkalla Centro de Visitantesista Laguna Grandelle, ja kyllä jonkun hetken sai odotella että pääsivät ohi. Onneksi ei ollut kiire mihinkään, ja muuten liikenne oli vielä tosi rauhallista. Tie tältä Ctra Laguna Grandelta Presa La Merigalle olikin sitten vielä kapeampi eikä väistöpaikkoja ollut oikeastaan ollenkaan. Nyt kelpasi ajella kun ei ketään tullut vastaan 🙂
Parkkipaikalta Presalle oli kävelyä vajaa kilometri suuntaansa. Lyhyt reitti oli kuitenkin kiva: muut ihmiset olivat varmaan ymmärtäneet ettei tekojärvelle kannata mennä kesken kuivuuden, eikä matkalla nähty ketään. Metsän hiljaisuus oli ihana, vain jokunen lintu meidän lisäksi.
Täältä oli tarkoitus jatkaa Los Acevinokseen ja sieltä metsään lenkille. Jätettiin tämä kuitenkin välistä kun havaitsin että aika pitkään olisi pitänyt jatkaa ensin tosi kapeaa tietä autolla, eivätkä suunnitellun lenkin maisemat kuitenkaan olleet ehkä sen arvoisia. Jatkettiin sitten kohti pohjoista ja käytiin parilla pienellä jaloittelulla joilla olisi ollut upeat Teidemaisemat, ellei calima olisi peittänyt lähes koko Teneriffaa taakseen.
Calima päättyi tältä erää tänään. Tämä oli ihan siedettävä jakso; vain muutaman päivän eikä ollut tolkuttoman kuuma, lämpimimpänä yönä vain 27 astetta, mikä oli ihan ok. Ilmanlaatu oli kyllä viikonloppuna aika huono, kuivaa fööni-ilmaa ja suht sakea pöly joka aina myös sisältää raskasmetalleja ynnämuuta epäterveellistä. Siksi ei urheiluakaan noina päivinä suositella. Onneksi jo parin päivän jälkeen saatiin meidän normaali puhdas ilma takaisin.
Loppuviikolle on mahdollisesti luvassa sateita, toivotaan että osuisi! Saarilla on edelleen rutikuivaa ja metsäpalovaroitukset voimassa. Naapurissa La Palmalla syttyi maanantai-iltana ensimmäinen metsäpalo, mutta se saatiin onneksi jo yön aikana hallintaan. 7 hehtaaria paloi, ei henkilö- tai asuntomenetyksiä. Sadetta odotellessa (taas)!
Alkuviikon olen keskittynyt töissäkäyntiin, pieniä työrupeamia useammassa eri paikassa, kivoja kaikki. Palkaksi olen saanut sovitun rahan lisäksi itsetehtyä ruisleipää ja itsetehtyä mangomarmeladia. Aika huippua!
Loppuun vielä kuvat sunnuntailta Vallehermoson upeasta taideteoksesta, Silboa viheltävä paimen vuorella vuohineen ja kuunteleva pää.
Hyvä, että calimajakso oli siedettävä. Tosin tuo 27 astetta kun kuulostaa todella korkealta. Toivottavasti niitä sateita tosiaan tulee!
Kyllä tuo 27 astetta täällä on ihan hyvä lämpötila. Viime syksyn calimajaksoilla lämpöä oli yöllä välillä 34-35 astetta, ja se oli kyllä paljon.
Huippu maisemat, mutta niin kuivaa, että kauhistuttaa😬hienoja myös nuo klapitaideteokset👍Toivotaan, että sade tulee sinnekin, mutta maltillisesti. Näytti sääennuste, että manner Espanjaan on taas tulossa vettä vaarallisen paljon.
Toivotaan! Mitään Manner-Espanjan sateiden kaltaista ei kyllä silti toivota, tänne eikä muuallekaan. Uskomatonta että siellä tilanne ei vaan meinaa helpottaa! Onneksi meille ei ole ennustettu mitään hurjia kelejä.