Torstaina saavuttiin Huelvan satamaan ysin aikaan eli tunnin etuajassa. Tällä kerralla laivassa oli ennätysvähän ihmisiä, kyydissä näytti olevan autojen sijaan puoli laivallista kontteja. Tämähän sopi meille, ekaa kertaa myös laivasta poistuminen sujui ilman älytöntä jonotusta.
Lähdettiin Huelvasta koiranulkoilutuksen ja autonpesun kautta ajamaan kohti Jaénia. Autonpesu on vaan niin äärimmäisen kätevää Espanjassa: Euro automaattiin ja painepesuri käteen, ensin saippuointi ja sitten huuhtelu, ja eikun menoksi.
Ennen lähtöä tosin käytettiin vielä hetki lääkäriajan varaamiseen Remulle, onnistui yllättävän kivuttomasti Jaeniin seuraavalle aamupäivälle.
Kun aiemmin on saatu kauhistella rutikuivaa ja kuollutta Andalusiaa, nyt maisema oli ihan erilainen: tänä talvena Espanja taisi olla Euroopan sateisin maa, ja jopa Andalusiassa on nyt vihreää ja upea kukkaloisto.
Jaenissa oltiin mutkien kautta myöhemmin kuin oltiin ajateltu, ja perille päästyämme vanhasta kaupungista varattuun majoitukseen pääseminen kesti meiltä tunnin. Jaen vaikutti hienolle kaupungille, mutta autoiluun en sitä suosittele 🙂 Ensin navi opasti meitä kohti majoitusta niin pieniä kujia pitkin ettei caddy niille mahtunut, ja kun löydettiin majapaikan luo, ei kadulle ollut tilaa pysähtyä eikä meillä vielä ollut avaimia. Jatkettiin siis kohti parkkihallia, minne löytäminen oli ihan oma lukunsa -navi ei tiedä tuolta ihan kaikkia kävelykatuja tai yksisuuntaisia. Perille kuitenkin päästiin.
Bookingista varattu yksityismajoitus oli iso ja hieno, mutta meteli yöllä kadulta ja naapureista oli aikamoinen.
Muutaman tunnin ajan ehdittiin illalla katsella kaupunkia kävellen; paljon enemmänkin olisi ollut nähtävää ja kaupunki ympäröivine maisemineen vaikutti kyllä kivalle. Näin lyhyelle visiitille oli vaan vähän turhan iso kaupunki, etenkin kun tuo turha autolla pyöriminen vei osansa arvokkaasta ajasta.
Aamulla oli tarkoitus lähteä kohti Cuencaa, meillä oli suunnitteilla toinenkin lyhyempi ajopäivä (350km) jotta olisi hyvin aikaa hienolle haupungille. Suunnitelma kuitenkin muuttui Remun syömättömyyden vuoksi ja aika eläinlääkäriin oli klo 10.30. Koirapa kuitenkin päättikin parantua jo edellisenä iltana, ja alkoi taas ahmia ruokiansa entistäkin nälkäisempänä. Hyvä niin, mutta lääkäritsekki oli kuitenkin hyvä ettei tarvitsisi pelätä että oireilu alkaisi uudestaan. Klinikalla koira tutkittiin pintapuolisesti ja hampaatkin vilkaistiin, ja verikokeilla (joiden tulokset tulivat alle puolessa tunnissa!) varmistettiin että tulehdusarvot ja kaikki muukin oli ok. Kyse oli siis kuitenkin jostain muusta kuin hampaasta, mysteeriksi jäi mistä.
Hyvä niin, matka jatkui kohti Cuencaa puolenpäivän jälkeen, repussa 140e lasku ja kipulääkkeitä koiralle varmuuden vuoksi. Cuenca ansaitsee vielä oman päivityksensä, on meinaan sitten niin julmetun hieno paikka!
Tuo tekee kyllä paljon, että maisemat ovat vihreitä. On itselleni aina tärkeä juttu, josta pidän. Toivottavasti nyt Remu pysyykin terveenä ja kyseessä oli vain joku nopeasti ohimenevä juttu.