Kesä Suomessa on tähän asti vilahtanut menemään nopeasti. Kesäkuu oli kovin kylmä ja märkä, eikä siitä kovin paljon muuta jäänytkään mieleen. Taisi siinä pari sateetontakin päivää olla. Silti, jos aamuisin on keskimäärin 10 astetta ja päivällä suunnilleen 13-18, on kesää vähän ikävä. Vihreää on kyllä ja kukat kukkivat.
Saunottu on paljon, ja päivät tehty töitä hevosten kanssa, pääosin ihan perus tallihommissa mutta jonkin verran myös ratsain. Jonkin verran on ehtinyt nähdä kavereita ja sukulaisia mikä tietty on aina kivaa. Kerran käytiin myös soutelemassa Vesijärvellä perheen kanssa (sen alkukesän ainoan melkein hellepäivän!), Kangasalan kaupungilta kun saa lainata soutuvenettä kun sen vaan varaa etukäteen.
Juhannus vietettiin Jämillä vanhojen harrastuskavereitten kanssa, kivaa oli vaikka ihan tosi kylmä. Parasta oli kuitenkin teltassa nukutut yöt metsässä, siinä ei vesisadekaan haittaa yhtään.
Gomeralle paluu alkaa osaltani nyt jo heinäkuun lopussa, ajellaan tällä kertaa siskoni kanssa 10pv reissu Ruotsin ja Tanskan kautta, ja Jarmo lentää myöhemmin syksyllä perästä. Kauhulla on taas saanut seurata Etelä-Euroopan superhelteitä, lämpöennätyksiä ja hurjia maastopaloja. Tuo tilanne tuntuu pahenevan ihan hurjaa vauhtia, eikä paluuta ”normaalikeleihin” taida olla. Kanaria on tähän asti selvinnyt tämän kesän ihmeen hyvin ilman pahempaa calimaa ja sen tuomaa kuumuutta, toivotaan että trendi jatkuu! Siellä pitäisi olla perillä tänä vuonna 10.8. Tarkempaa reittisuunnitelmaa myöhemmin, nyt pitää nauttia kesän ensimmäisen hellepäivän illasta.
Alla vielä kesäkuu kuvina.
Kesäkuu tosiaan oli säiden puolesta varsin ikävä. Ei hirmuhelteetkään mukavia olisi, mutta joku välimuoto olisi varmasti toimiva. No, nyt näyttää ihan hyvältä vaihteeksi säiden puolesta.
Juu nyt näyttää onneksi hyvälle, taisi kesä viimein tulla!