Viikko sitten sunnuntai-iltana saavuttiin tänne siskon kanssa 10 päivän auto- ja laivamatkan jälkeen. Siskoni on jo takaisin Suomessa, mutta muutama kiva päivä ehdittiin viettää täällä perilläkin. Täällä on nyt Espanjalaisten lomasesonki huipussaan: väkeä on tosi paljon etenkin rannoilla. Ääntä ja väriä riittää, ja erityisen hauskaa on että kaikkialla kuulee nyt lähes ainoastaan espanjaa. Minulla on nyt ollutkin ihan kunnon kielikylpy kesän jäljiltä, espanjan puhumista on tullut treenattua lähes koko ajan. Vaikka kaupunki on taas täynnä ihmisiä, tämä on hyvin omanlaistaan aikaa ja kestää enää parisen viikkoa ennenkuin kylä tyhjenee, joten väkimäärä ei edes häiritse lainkaan (paitsi ajoittain parkkipaikkaa etsiessä…)
Täällä on ollut tänä vuonna hyvä ja normaali kesä ilman mantereen vallanneita hirmuhelteitä, tähän asti. Koko kesän on ollut päivisin 25-29 astetta ja on satanutkin muutaman kerran. Ikäväkyllä tuotiin mantereelta helteet tullessamme: ensimmäinen kunnon calimapäivä oli juuri tuo sunnuntai jolloin saavuimme, ja nyt toivotaan että pölypilvi väistyy huomisen aikana.
Toissavuonnahan koko syksyn ja kevättalven oli calimaa caliman perään, viime talvena taas niitä ei ollut juuri ollenkaan, tai oli vain muutaman päivän kerrallaan. Tuo saharan hiekkapöly tuo tullessaan paitsi kuumuuden ja kuivan ilman, myös pölyisen hengitysilman joka sisältää reippaasti muitakin epäpuhtauksia kuin vain pölyä. Tämä tämänkertainen calimajakso on kuitenkin ollut tosi erilainen, syytä en vielä ole saanut selville. Ilma näyttää hyvinkin samealle ja pölyiselle ja päivisin on kyllä lämmin, yli 30 astetta. Öiksi kuitenkin on viilentynyt lähelle kahtakymppiä ja ilmankosteus on ollut joko normaali tai hyvinkin kostea. Näistä johtuen tämä calimajakso ei ole tuntunut lainkaan epämiellyttävälle. Illalla saa tuuletettua (pölyisestä ilmasta huolimatta) asunnon vähän viileämmäksi, kun aiemmin calimakelillä on ilma vain kuumentunut öiksi ja ollut silloinkin reilusti yli 30 astetta. Aiemmin on myös ilmankosteus ollut pahimmillaan 10-20 välillä, jolloin pölyinen ilma on tosi huonoa hengittää. Nyt tuon caliman huomaa oikeastaan vain katsomalla.
Korkeammilla paikoilla ilma on nytkin kuivempaa, ja tännekin on annettu äärimmäiset metsäpalovaroitukset. Saaren keskiosan kansallispuisto Garayonay on suljettu niinkuin ennenkin näillä keleillä, metsäpalovaaran takia kaikkien polkujen eteen on vedetty sulkunauhaa. Toivottavasti saari säästyy tulipaloilta!
Etelä-Euroopassa ja etenkin Espanjan mantereella tilanne on paljon huonompi. Siellä helleputki on jatkunut jo pitkään, ja vähän väliä on yli 40 astetta kuumaa, minkä lisäksi kuiva ilma ja kova tuuli tekevät olosuhteet metsäpaloille tosi suotuisiksi. Kun tilannetta seuraa netistä (paloalueet löytyvät ihan googlemapsistakin, jos joku on lähdössä tuonnepäin liikkeelle!) näyttää se kyllä tosi hurjalle: paloja on jokapuolella, eikä niitä tuolla kelillä saada hallintaan. Viimeisimpien uutisten mukaan mitä olen nähnyt, on yksin Espanjassa evakuoitu yli 30 000 ihmistä, tuli on niellyt kokonaisia kyliäkin, ja palanut on jo ainakin 344 000 hehtaaria eri puolilla. Muutama urhea palomies on saanut surmansa koittaessaan rajata paloja.
Lisääntyvän kuumuuden ja kuivuuden myötä tämä tilanne on alkanut olla ikäväkyllä uusi normaali Etelä-Euroopassa, ja tilanne näyttää vain pahenevan vuodesta toiseen. Lähettäisin osanottoni ja voimia kaikille palojen kanssa taisteleville jos vaan täältä voisin, ja jos se mitään auttaisi.
Täällä kuitenkin ainakin tällä hetkellä on kaikki hyvin. Remun kanssa nautitaan niin hellepäivistä kuin etenkin sopivan lämpimistä illoista, ja odotetaan caliman väistymistä että päästäisiin taas kunnolla lenkkeilemään. Mangokausi on aluillaan, ja satoa näyttäisi tulevan meidän pieneen puutarhaankin ihan hurjasti. Muutamat maistiaiset meitä täällä odottikin tullessamme.
Harmia minulle on tuottanut hammas, joka on jo aikanaan Suomessa useamman kerran paikattu ja nyt reikiintynyt uudestaan ja alkoi tietenkin vihoitella matkan aikana. Oman kylän hammaslääkärille ei nyt pääse tarpeeksi nopeasti joten päänvaivaa aiheuttaa missä tämän saisi nopeimmin korjattua, kun edessä sen kanssa taitaa olla vähän isompi projekti. Röntgenkuvat on otettu ja hoidontarvetta arvioitu, mutta nyt pitäisi löytää pikimmiten tarpeeksi pitkä aika hoitoa varten. Huomenaamulla ajelen taas sen vuoksi pääkaupunkiin lääkärille jonne sain ajan, mutta nähtäväksi jää onko tuo aika niin pitkä että siellä saisi jo tehtyäkin jotain. Kunhan tämän saan hoidettua, sitten siirryn varaamaan lääkäriaikaa meidän Caddylle reissun jäljiltä. Se toki käy ja kulkee, mutta huoltoa vailla silti on sekin reppana.
Tuollainen 25-29 astetta onkin aika ihanteellinen lämpötila, kelpaisi itselleni hyvin. Hurjilta kuulostaa nuo metsäpalot ja evakuoitujeni hmisten määrät. Onneksi Suomessa sellaisia ei juuri ole, vaikka täälläkään loppukesän aikana ei juuri ole satanut ja lämpöä on riittänyt.