Edellisessä postauksessa kirjoitin ajomatkasta Andorrasta, uskoisin että sitä tuli jo kehuttua tarpeeksi. Samat huikeat vuoristomaisemat jatkuivat pitkälle Ranskan puolelle, mutta tie ja matkan etenemisnopeus olivat tietenkin myös sen mukaisia. Kun tie alkoi olla suorempaa ja maisemat tavallisempia, alkoi tehdä mieli kahvia. Tässä kohtaa meinasi nostaa päätään meidän aiempi antipatia Ranskaa kohtaan, vaikka siitä vähän jo viime reissulla päästiinkin: sunnuntaipäivä, joten mistään matkan varrelta ei saa kahvia. Lähes tunnin verran sai ajella ennenkuin löytyi mäkkäri, ihan kaikki muu huolttikset mukaan lukien oli kiinni. Mäkki on ennenkin meidät pelastanut Ranskassa ja niin nytkin, joskin kahvin ja minitortillan saaminen kesti yli puoli tuntia.
Matka jatkui, ja jatkui, kunnes vihdoin oltiin perillä Aiguezessa puoli yhdeksän aikaan illalla. Aiottua myöhempi saapumisaika vähän harmitti sillä tämä(kin) paikka oli kerrassaan upea! Tuohon aikaankin kuitenkin löydettiin vielä yksi avoin ravintola joka teki meille oikein hyvät pitsat, ja päästiin ihan omassa rauhassamme tutkimaan jo nukkumaan mennyttä kylää illan hämärässä. Kirjoitinko jo, että upea paikka? Kylä on tosi pieni, vanhoja kivitaloja vanhan linnanraunion ja kirkon ympärillä. Paikka on suosittu turistikohde ja suurin osa taloista taisi olla matkailumajoituskäytössä, lisäksi löytyi useampi ravintola ja muutama putiikki, jotka nyt toki olivat kaikki kiinni. Le Castelas (Le Castélas, Aiguèze (vuoden 2025 päivitetyt hinnat)) majoitti meidät 66e hintaan ilman aamiaista ja majoitus oli kyllä hyvä, hinta-laatusuhde kohdallaan sijainnin huomioiden. (Aamiaiseksi haettiin kehnot leivät isoon hintaan huolttikselta, kun ei näin turistikauden ulkopuolella tuolla ollut mikään auki aamulla). Kylä on valtavan kaunis kapeine kujineen, autot jätetään alueen ulkopuolelle ja tunnelma on kohdallaan, ja nyt erityisen upea kun iltamyöhällä meidän lisäksi liikkeellä oli vain kissoja.
Ja sammakoita, joskaan heitä ei nähty, alimmaisena kuvien jälkeen kuitenkin video.
Joo, se aina rasittaa, kun paikat on kiinni. Muutenkaan ei huvittaisi niin usein tukea mäkkäriä. Viihtyisän näköinen kylä kieltämättä!
Näiden reissujen pohjalta Ranska on ainoa maa missä pidän mäkkäristä, missään muualla en sinne helposti mene.