Suomessa taas!

Pari päivää sitten saavuttiin taas Suomen maan kamaralle, ja siitä asti onkin ollut niin hulinaa etten ole ehtinyt tietokoneelle istua. Tätä ennakoiden pidin viimeisen laivareissunkin vallan lomaa niin ruuduista kuin kaikesta muustakin.

Ranskasta ajettiin Belgian rajan yli Wevelgemiin, jossa meitä odotti hiljainen pikkukylä ja kerrassaan mainio majoitus. Paikka oli persoonallinen ja todella kauniisti sisustettu, ja olisin mielelläni antanut sille todella hyvän arvioinnin. Mutta. Seuraavana päivänä kun ajeltiin Belgian ja Hollannin läpi kohti Saksaa, Jarmo löysi käsivarrestaan punaisia pahkuroita, jotka mitä todennäköisimmin olivat bedbugin eli lutikan tekosia. Niitä oli vain Jarmolla ja vain yhdessä kohdassa, mutta sen verran on tullut tähän eläinlajiin perehdyttyä että tiedettiin, että jos on pieninkin mahdollisuus että meillä olisi yksikin ötökkä matkassa, siitä saa helposti isoakin isommat ongelmat. Jos et ole aiheeseen perehtynyt, suosittelen, ainakin jos matkustelet. Netistä löytyy aika hyvin tietoa aiheesta. Ihmeen kauan on selvittykin ilman tätä viheliäistä riesaa, mutta ei sitä nytkään kaivattu. Paikan nimeä en viitsi tässä julkistaa -jos joku on juuri sitä varaamassa, sen kyllä kuvista tunnistaa. Paikan omistaja lupasi kuitenkin välittömästi tutkia asiaa kun laitoin hänelle viestin, toivon että hän niin tekee ja toimii sen mukaan. Ei kuitenkaan edes ole varmaa että puremat tulivat tuolla, ja että ne olivat juuri bedbugeja, vaikka se aika todennäköiselle näyttääkin. Muuten ihan huippu paikka!

Ongelmahan oli se, että koska puremat eivät heti oireile, ne huomattiin vasta kun oli jo pakattu yöpaidat reppuun ja reput autoon, jossa muuten on aika viheliäisen paljon tavaraa näillä matkoilla. Heti kun asia huomattiin, eristettiin kaikki mukana olleet tavarat ja niiden kanssa tekemisissä olleet asiat, ja loppureissu olikin aika puljaamista pussien ja tavaroiden kanssa…

Matka jatkui halki Hollannin, jossa ei olla kuin pikapoikettu aiemmin. Oli kiva nähdä vähän enemmän senkin maan maisemia. Käytiin muunmuassa lenkillä merenrannassa Amsterdamin kupeessa -itse kaupunkiinhan ei tietenkään ole meidän -04 dieselillä mitään asiaa.

Matkan loppu alkoi jo häämöttää kun illalla ajettiin Saksan Herzlakeen, jossa toivottavasti puhtain kamppein majoituttiin pikkuiseen, oikein kivaan ja laadukkaan oloiseen Hotel Floraan. Kylä oli pieni ja hiljainen, mutta hotellin vieressä oli auki oleva kebab, eli kaikki mitä tarvittiin viimeisen illan unille.

Seuraavana päivänä ajeltiin parin lenkkeilyn kautta Travemundeen, josta meidän laiva lähti klo 02 yöllä kohti Suomea. Hetken hämmennys tuli kun havaittiin että on sunnuntai (reissussa on ihminen vähän kujalla päivistä…) ja Saksassa kaupat kiinni, mutta onneksi poikkeuksen Saksan lainsäädäntöön näköjään tekevät muutamat Travemunden kaupat, ja saatiin loputkin tuliaiset (lähinnä itselle :D) ostettua. Jopa ykköstie oli nyt sunnuntaina ihan ok ajella, tylsä toki niinkuin motarit yleensä, mutta nyt ei ollut montaakaan ruuhkaa.

Laivalla kaikki ok: keli oli hyvä kannella istuskeluun, sängyt hyvät nukkua ja ruoka erittäin hyvää ja riittävästi. Onneksi nyt oli hinnasto muuttunut niin että sai otettua vain aamiaisen ja illallisen. Turkasen kallista on ruoka, niinkuin kaikki muukin laivalla, mutta ehkä hintansa väärti. Tarpeeseen tulee laivan vaatimaton kuntosali jo noiden kahdenkin aterian välillä, että jaksaa seuraavan syödä 😀 Nämä Suomi-Saksa-laivamatkat ostetaan aina syksyisin black fridaysta, muuten olisivat meille ihan liian kallista lystiä.

Täällä sitä nyt ollaan ja palellaan, ekat päivät on menneet lähinnä tavaroita purkaessa, pestessä ja pakastaessa -jompikumpi koitetaan tehdä ihan kaikelle. Myös Caddy koki elämänsä perusteellisimman siivouksen heti tänne päästyään. Pian ehkä pääsee laittamaan tavaroita paikoilleenkin -onneksi palkkatyöt alkavat vasta ensi viikolla. Paluuta ei ole vielä kalenterissa, mutta hyvinkin pian pitäisi se sinne raapustaa loppukesälle tai alkusyksylle.