Tänään muutettiin Valle Gran Reyhin (miten ihmeessä se pitäisi taivuttaa..?) saaren lounaisosaan. Tämä kaupunki jäi talven lomamatkalta mieleen ihan ykkössuosikkina: maisemat, kaupungin pienuus, rumpumusiikki ja aallot hurjan kauniilla mustalla kivikkorannalla iltaisin. Sieltä ei ikäväkyllä löytynyt sopivaa (=sopivanhintaista) majoitusta etenkään pidemmäksi aikaa, mutta nyt oli uusi kohde netissä josta ei juuri ollut kuvia ja vain yksi arviointikin. Varattiin kuitenkin viikoksi riskillä, enempää ei uskaltanut, ja jännä oli tänään ajella katsomaan mitä tuli varattua.
Ajomatka san Sebastianista Valle Gran Reyhin saaren poikki on ihan sanoinkuvaamattoman hieno. Muistin että tie on upea, mutta silti se löi taas ällikällä. Ihan mielettömiä vuoristomaisemia ja keskellä saarta Laurisilva-metsää jonka maisemissa ei myöskään ole valittamista: Laurisilva – Wikipedia. Remu riemastui selvästi kun pääsi ihan oikeaan metsään ja löysi heti hienon laakeripuukepinkin! Ihan mieletöntä että ihan pienellä ajomatkalla (tai kävely-) pääsee lenkille niin Laurisilvametsään, vuoristoon kuin rannallekin. Muutama kuva ajomatkalta (tosi vaikea laittaa vain muutama, mutta yritetään…)
Aika monta kertaa jouduttiin pysähtelemään ihailemaan maisemia matkalla, mutta päästiin iltapäivällä perille Valle Gran Reyhin, matkaa saaren laidasta laitaan on n.50km. Meidän asunto on pari kilometriä ennen rantaa. Asunto yllätti positiivisesti: vanha kaksikerroksinen kivitalo rinteessä, jonka yläkerrassa on meille riittävän siisti asunto jossa ei haise home ja on kaikki tarpeellinen; makuuhuone, keittiö (jossa on ihan oikea pyykkikonekin!), pikkuinen olohuone ja yhteiskäytössä oleva terassi. Hintakin pitäisi saada sovittua sopivaksi kun saadaan välikädet pois välistä, huomenna tulee vuokraemäntä itse käymään ja koitetaan saada espanjaksi (…) sovittua asunnon vuokraus sopivaan hintaan niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista.
On tää vaan ihan mielettömän upea saari!
