Vaellusta ja matkasuunnitelmia kohti Suomea

Kappas, kummasti on jäänyt tänne tallentamatta viime aikojen tapahtumat -päivät menee ohi ihan huomaamatta.

Täällä on ollut mukavaa kesäkeliä (n.+25), töitä viime viikkoon asti paljon, vähän liikaakin, ja nyt selvästi vähenemään päin. Koko talven täällä oli ihan hurja määrä turisteja pohjoiseuroopasta, enimmäkseen Saksasta. Pääsiäisviikoksi tilanne muuttui, kun Espanjalaiset mantereelta ja muilta Kanariansaarilta saapuivat tänne lomalle ja täyttivät rannat. Sen jälkeen hiljenikin selvästi, ja nyt on vähintään yhtä hiljaista kuin alkusyksystä. On uitu, nautittu lämmöstä ja säädetty Suomeen lähtöä. Säätöä sen ja muiden asioiden tiimoilta tuntuu edelleen olevan riittävästi, toivoa sopii että joskus vielä vähenisi.

Tarkoitus oli tulla Suomeen junalla, lentäminen kun ei Remun takia houkuta. Saatiin kuitenkin havaita ettei onnistu Espanjan osalta kun ei isoa koiraa saa ottaa busseihin, eikä myöskään junaan etelä- tai pohjoisespanjassa. Taas on siis edessä automatka. Toinen ongelma muodostui residencioiden odottelusta -noita meidän ”virallisempia” oleskelulupia on odoteltu saapuviksi hetkenä minä hyvänsä, mutta eipä ole tähän mennessä kuulunut. Niiden myötä laivalipuista saisi alennusta 70%, joten varausta lykättiin aika pitkälle sen toivossa. Nyt oli kuitenkin pakko varata ettei jäädä ilman koirahyttiä tuolla Teneriffa-Espanjan manner-välillä, jota ajetaan puolentoista vuorokauden ajan. Varattiin siis laiva taas myöhässä, liian kalliilla, liian isoon hyttiin ja eri aikaan kun olisi haluttu lähteä. Eli ihan hienosti?

Lähdetään täältä jo 14.5, ajetaan osa päivistä pidempää matkaa (500-800km/pv), mutta parille päivälle suunniteltiin lyhyemmät ajomatkat että ehditään katselemaan maisemia Espanjan Baskimaassa (aion syödä niiin paljon pintxoja!) ja Luxemburgissa. Ajoreitti tulee olemaan Espanjan Baskimaan kautta Ranskan, Luxemburgin, Saksan, Tanskan ja Ruotsin halki, ja Tukholmasta laivalla Turkuun. Turussa ollaan 24.5. aamulla. Aikaa ja rahaa menee, autolla kulkeminen ei ole nopein eikä halvin tapa, muttei nyt muutakaan keksitty. Sama reitti on elokuussa edessä takaisinpäin, mutta seuraaviksi kesiksi koitetaan kyllä keksiä näppärämpi tapa kulkea. Matkalle koitettiin katsella niin laivoja kuin autojuniakin, mutta hinnat ovat niin hillittömiä että ajetaan kiltisti koko matka. Toivoa voisi että nykypäivänä kun yksityisautoilua pitäisi kaiketi vähentää, saisi auton jonkun isomman vekottimen kyytiin järkihinnalla…

Keskiviikkona käytiin vaeltamassa, ettei säädön keskellä tämän saaren upeus unohtuisi. To walk-listalla on ollut jo pitkään Erque ja Erquito-kylien seutu, nämä sijaitsevat melko näyttävässä rotkossa Chipuden itäpuolella. Ajomatkaa tänne tuli n.45min, mutta paikka oli kyllä sen väärti. Ensin käveltiin pienenpientä asvalttitietä alaspäin n. 4km verran, ja sitten polkua pitkin kiemurrellen vuorenrinteitä pitkin ylös. Polku kääntyi tieltä juuri ennen Erquen ”keskustaa” (ainakin lähes 10 taloa), ja oli kyllä alkuun vaikea havaittava. Alun jälkeen polku oli ihan ok kuljettavaa, joskin paikoin tosi jyrkkä, enkä ehkä haluaisi kulkea tätä alamäkeen irtokivien seassa. Vieläkö tähän voi kirjoittaa, että maisemat oli aivan upeat?

Muutaman kuvan joudun taas tänne tallentamaan.

Kiipeämisen alkupuolella, keskellä kuvaa näkyy Erquen taloja
Chipuden Fortaleza ”takaapäin”, sen alla Erquiton kylä
Fortaleza de Chipude, tuon päällä on maisemoitu aiemmin pari kertaa

Matkaa kertyi yhteensä n. 9km, ja parilla evästauolla ja useammalla puuskutus/maisemienkatselutauolla aikaa meni ehkä 5h. Ihanan vaihtelevia maisemia -saman hulppeat vuoret sekä kanjonin kylineen näki useammasta kuvakulmasta, ja loppuun sopi vielä pätkä mäntymetsää vuohineen. Kanarianmännyt ovat korkeita ja tosi pehmeän näköisiä, ja täällä tuoksui ihan suomalaiselle metsälle.

Lauantai-iltana käytiin uinnin päälle kuuntelemassa livemusiikkia Gomera Loungessa, pitkästä aikaa. Meidän molempien ehdoton suosikki ”Gomera Flamenco Project” hajaantuu, kun kaksi neljästä lähtee takaisin kotiseudulleen Valenciaan, toivoa sopii että näitä kuullaan taas ensi talvena, on kyllä hienoja keikkoja!

Hiekkaranta on vihdoin palannut!
Gomera Flamenco Project, Flyygelisti ei ikäväkyllä mahtunut kuvaan

Tallennettavaa tekstiä, tapahtumia ja kuvia olisi vaikka kuinka, mutta katsotaan miten saan aikaiseksi. Näihin tunnelmiin.

Published by Sanna

Syksyllä -22 jätin unelmieni hevostallin ja kodin Pirkkalaan, ja lähdin mieheni ja koirani kanssa kohti La Gomeran saarta. Tänne koitamme nyt rakentaa kokonaan uutta elämää.

2 comments on “Vaellusta ja matkasuunnitelmia kohti Suomea”

  1. Autojunien hinnat tosiaan tuntuu olevan todella korkeita. Olisi kuvitellut, että laivavaihtoehtoja olisi ollut tarjolla, mutta ilmeisesti niitäkään ei sitten oikein ole. Ja kyllä, kieltämättä maisemat näyttää jälleen patikkareitin varrelta hienolta!

    1. Laivallahan toki mennään Espanjan mantereelle ja Ruotsista Suomeen, mutta noille ei olekaan oikein vaihtoehtoja -etenkin ensimmäinen on auton kanssa hurjan kallis ilman residenciaa. Laiva Saksasta Suomeen olisi ollut lähes 600e auton ja koiran kanssa, ja Saksasta Tanskaankin melkein 300e, niin noissa ajomatka voittaa kyllä.

Vastaa