Koitetaas nyt koota meidän autonrekisteröinti-puolivuotisprojektin vaiheita tänne ylös, sikäli kun niitä matkan varrelta muistan. Ei ole oltu ihan professionaaleja asian hoidossa, mutta tämän päivän toisen viraston aulassa istuessa hoksasin että paljon on opittu auton rekisteröinnistä sekä virastoasioiden hoitamisesta tässä ohessa. Aika kalliita oppeja kyllä osa, mutta kiva yritys ajatella positiivisesti kuitenkin.
Projekti aloitettiin syksyllä samoihin aikoihin kun saatiin NIEt, eli varmaan marraskuun lopulla. Jo sitä ennen oli kovasti asioita selvitelty netistä, sekä sähköpostilla erilaisilta viranomaisilta (täällä tuo sähköposti ei tosiaan ole kovin hyvä väline, mutta kun kielitaitoa ei ollut nykyistäkään vähää niin…)
Aika monta kyselyä saatiin tehdä googlelle, erilaisiin sähköposteihin sekä johonkin facebook-ryhmäänkin ennenkuin löydettiin tiemme ITV:lle eli paikalliselle katsastuskonttorille saaren toiselle puolelle. Se oli oikein hyvä paikka aloittaa projekti.
-Itv: Täältä löydettiin oikein ihana asiakaspalvelija jota käytiin morjestelemassa paikanpäällä aika monta kertaa. Läheteltiin kaverille papereita aina pyynnöstä sähköpostiin ja käytiin taas seuraavalla pääkaupunginreissulla kysymässä miten menee. Asialla ei onneksi ollut kiire, ja sen hoitaminen oli kuitenkin aloitettu joten ei stressiä. Keskustelukielenä oli tietenkin espanja, mikä etenkin syksyllä meinasi vähän vaivata -onneksi sähköpostiin voi hyödyntää Deepliä. Aika monen käynnin ja sähköpostin jälkeen selvisi että pitää olla autosta COC-todistus, josta ei oltu ikinä kuultukaan.
-Coc-todistus: tätä selviteltiin taas googlesta, ja selvisi että monesta paikasta näitä saa, ja maksavat paljon. Tilattiin yksi kappale vakuuttavan oloiselta espanjalaiselta firmalta joka ei ollut kaikkein kallein. Reilulla satasella paperi saatiin jollain aikavälillä mailiin ja toimitettiin itv:lle. Koska paperi ei ollut alkuperäinen ei sillä kuitenkaan tehnyt yhtään mitään. Tässä kohtaa taisi päästä ekat kirosanat turhasta rahanmenosta.
Ei haluttu yrittää tilata uutta vielä kalliimpaa lappusta, saati antaa sellaista postin kuljetettavaksi, joten saatiin ITV:ltä yhteystiedot parillekin insinöörille jotka voisivat korvaavan paperin maksua vastaan meille laatia. Tästä alkoi pitkä ja monivivahteinen mailinvaihto Jarmon, insinöörin ja itv:n kaverin kesken.
-COC:n korvaava Ficha Tecnica Reducida:
Taas läheteltiin lappusia, sekä valokuvia auton osista ja plakaateista, insinööri kun oli eri saarella kuin me. Lopputuloksena saatiin sopiva paperi, paitsi että vetokoukusta ei löytynyt vetolujuuksia joten tuli käsky poistaa koukku. Ihan kerrasta paperi ei muutenkaan itv:lle kelvannut, mutta riittävän säädön jälkeen kyllä. Vetokoukkuahan autossa olisi tarvittu, muunmuassa peräkärryn näytille viemiseen joten vietiin auto kuitenkin katsastukseen koukkuineen päivineen.
-Rekisteröintikatsastus:
Tässä vaiheessa elettiin jo maaliskuuta. Kolmen miehen suorittama katsastus oli melkoisen tarkka. Joka kohta autosta mitattiin mittanauhalla, ja joka plakaatti tutkittin auton rakenteista. Läpihän se ei tietenkään mennyt.
Vetokoukku piti poistaa ja turbo huoltaa, muunmuassa.
-Koukku poistettiin ja turboa huollettiin kerran (loppujen osien saavuttua korjaus jatkunee huomenna…), ja saatiin auto katsastettua -Jihuu!
Seuraavalla viikolla saatiin hakea paperit ja kyseltiin jo innokkaina mistä saadaan uudet kilvet. Neuvoivat meidät San Sebastianin Hacienda-virastoon, minkä jälkeen maksettaisiin verot ja hoidettaisiin homma loppuun. Kipitettiin innokkaasti Haciendalle ja päästiin tiskille ilman sovittua tapaamista latomaan ylpeinä tiskiin meidän iso paperikasa.
Totesivat siellä että pinosta puuttuu DUA, eli maahantuontitodistus…
Tavallaan kai alussa tiedettiin että sellainen pitää olla, mutta kun missään ei sellainen ollut tullut vastaan eikä sellaista kukaan kysynyt, niin… Olishan tämä kai ehditty hoitaa tässä puolen vuoden aikana. Eikun mailia tullitoimistoille kysyen tullipaperia pikana -vastauksia nolla. Whatsapp aiemmalle insinöörille josko hän voisi soittaa noihin toimistoihin, tämäkin kun pitäisi hoitaa puhelimitse ja espanjaksi. Asia hoidossa. Paitsi että taas meni viikko papereita pyöritellessä, tässä vaiheessa oltiin huhtikuun loppupuolella.
DUA saatiin viime perjantai-iltapäivänä, välissä maksettiin noin tonni tullimaksua ynnämuita kuluja. Vappu oli välissä, mutta tänä aamuna ajettiin taas toiselle puolen saarta haciendaan, nyt kaikkien papereiden kanssa. Asia ok, kaikki paperit on. Jes! Saatiin maksulappu autoverosta, lähes 800e. Tämähän tietenkin pitää taas käydä maksamassa ennen kuin jatketaan.
Autovero: jo Suomessa tiedettiin että täällä autoveron määrä riippuu auton päästöluokituksesta, mikä vaikutti paljon myös auton valintaan. Nyt kuitenkin vero oli laitettu isoimman luokan mukaan… Meidän hienoissa uusissa paperipinoissa kun olikin sattumalta tyhjä kohta juuri päästöluokan kohdalla. Tämän asian kanssa taas ryntäiltiin ympäri kaupunkia, koitettiin selvitellä aikatauluja ja mahdollisuuksia, ja lopulta kysyttiin asiaa insinööriltä joka lupasi selvittää asian illaksi. Virastot tosin menisivät sitä ennen kiinni. Aikamme kirottuamme käytiin maksamassa koko summa, koska asialla on jo tosi kiire -Suomeen lähtö tällä autolla on alla kahden viikon päästä ja siihen pitäisi saada homma valmiiksi. Noita tonneja vaan ei just nyt satu makaaman tilillä riesaksi asti, mutta ei auta.
Taas oli paperit kasassa ja homma hoidossa! Seuraavaksi meidät opastettiin traficon tiskille taas kasvaneen paperipinon kanssa. Sinne marssittiin ja papereidenplarauksen jälkeen saatiin lappu joka taas pitää ensin käydä maksamassa, nyt vaivainen satanen traficon päämajalle. Takaisin pankkiin, ja takaisin traficon tiskille vielä ennen sulkemista -jes, nyt meillä on kaikki!
Luulin jo oikeasti vitsiksi kun jo tuttu virkamies sanoi että vielä yksi paperi puuttuu -oman kunnan ayuntamientosta (kaupungintalo) pitää hakea paikallinen liikenneverolappu, ja kun se on maksettu, mennään takaisin pääkaupunkiin ja sitten on kaikki! Taas.
Näin iloisen virastopäivän jälkeen on vaan pari inasen vaivaavaa asiaa -selvisi että kun tuo oman kunnan lappu saadaan vietyä virastoon, sen jälkeen uusien kilpien saantiin menee tämän puolen vuoden säädön jälkeen kaksi viikkoa -tosin me lähdetään tällä autolla Suomeen kesäksi puolentoista viikon päästä. Toisekseen insinööriltä tuli viesti että saa kyllä tuon päästöluokan korjattua papereihin. Tosin kiireen takia tuo isonnettu vero maksettiin jo tältä vuodelta, vaikka kiire ei sitten oliskaan kai ollut taas mihinkään.
Pitkähkö teksti, mutta pitkä on ollut souvikin. Nyt meillä on auto jossa ei ole vetokoukkua, turbo ei toimi ja päästöluokka on korkein mahdollinen. Sen rekisteröinti jäänee kesken Suomeen lähtiessä. Mutta muuten kai meni ihan hyvin?
Mutta hei, jos joskus tehdään tää uudestaan, osataan tehdä monta kohtaa jo paljon paremmin. Voi olla että ekakertalaisena olis säästänyt ihan rahaakin jos olis palkannut ammattilaisen tätä hoitamaan. Tässä(kin) on toki turha olla jälkiviisas, alussa ajateltiin että kun ei töitä (ja tuloja) juuri ole eikä asialla kiire niin voidaan koittaa hoitaa itse. Myöhemmin luultiin että homma on jo melkein hoidettu, vaikkei se ihan niin sitten ollutkaan.
Ilon kautta.
Huh, ei muuten kuulosta tosiaan yksinkertaiselta puuhalta. Tuohon kun vielä yhdistää sen, että kieli tuottaa lisäpulmia, niin voi vain kuvitella, kuinka hankalaa tuo oikein onkaan. Tästä on varmasti hyötyä monelle samojen asioiden kanssa painiville.