Matka Suomeen maata pitkin

Eilen jäi Gomera taakse, ja nyt ollaan merellä matkalla kohti Espanjan mannerta.

Tarkoitus on palata elokuussa takaisin Gomeralle.

Nyt edessä on pari yötä laivalla ja sen jälkeen n. 4000 kilometriä autoilua ennenkuin ollaan taas Suomessa.

Startattiin eilen aamupäivällä Valle Gran Reystä, lautta Teneriffalle lähti klo 13 ja Teneriffalta piti seuraavan laivan lähteä klo 16, joskin lähti pari tuntia myöhässä, luultavasti wifin korjausyritysten takia. Eivät tosin saaneet sitä toimimaan, eli wifittä ollaan koko laivamatka.

Laivaan tulo menikin sitten samalla tuurilla millä ollaan taas viime aikoina vedetty koko ajan -mihinkähän uskoon pitäisi kääntyä että sais tän vastustuksen taas edes tauolle?

Laivalippujen varausta lykättiin huhtikuun puoleen väliin asti toivoen että saataisiin residenciat ennen varausta, ne kun laskevat hinnan neljäsosaan. Pakko oli kuitenkin lopulta varata täydellä hinnalla, ja odottelu aiheutti sen ettei ollut paljoa vaihtoehtoja jäljellä. Koiran kanssa matkustaessa halutaan varata hytti mihin pääsee koirakin, ja ne loppuunmyydään aina ensin. Jotta saatiin tällainen hytti vielä kuukautta ennen lähtöpäivää, jouduttiin muuttamaan suunniteltua lähtöaikaa viikolla ja ottamaan neljän hengen hytti, koska pienempiä ei enää ollut tarjolla millään laivalla. Lisäksi ajetaan Las Palmasin kautta joten matka kestää 42h reilun kolmenkymmenen sijaan. Hintaa tälle lystille tuli 1100e(!) sisältäen liput kahdelle aikuiselle ja koiralle hytissä, autopaikan ja ruuat, eli kannattaisi tosiaan varata ajoissa.

Auto laivaan ja eikun respaan kyselemään hyttiä. Koiria oli respa täynnä, ihan liikaa meidän Remun pääkopalle ja saatiin aikaan aikamoinen meteli. Pitkähkön jonotuksen jälkeen selvisi ettei meille ollut varattu koirahyttiä.

Antoivat meille normaalin hytin numeron jonne koitettiin toki mennä, mutta Remu olisi joutunut laivan kenneliin muiden koirien kanssa, jossa sitä olisi saanut käydä moikkaamassa neljä kertaa päivässä. Sopii varmasti monelle koiralle sekin, mutta Remu on aika äänekäs muiden koirien seurassa ja jännittää koirien lisäksi laivan ääniä ja keinuntaa aluksi, en voisi mitenkään laittaa sitä yksin häkkiin. Lisäksi kun lemmikkihytistä oli vartavasten maksettu tuo 1100e, ei kiinnostanut normaali hytti tuolla hinnalla. Eikun takaisin respaan jossa ilmoitettiin ettei asialle voi mitään eikä hyttejä ole vapaana. Vasta kun saatiin puhelimen sähköposti auki ja sieltä kaivettua varausvahvistus jossa selvästi, onneksi, luki että lemmikkihytti on tosiaan varattu ja maksettu, muuttui ääni kellossa ja lupasivat yrittää saada meille hytin. Tämä oli ensimmäinen kerta ettei tulostettu lippuja koska pelkällä passilla pääsee matkaan, mutta taidetaan palata tämän jälkeen paperilippujen aikakauteen takaisin. Nyt siis wifi ei toiminut meillä eikä respassa, ja siksi luulivat että vain kuvittelin varanneeni lemmikkihytin (homma alkoi ratketa kun hoksasin että mobiilinetti toimii vasta kun suljen puhelimen wifintavoittelun, ei tullut hötäkässä heti mieleen)

Puolitoista tuntia jääräpäistä odottelua respassa ja hytti löytyi, jes! Tämä taitaa olla ihan normaalihytti, koirahyteissä ei yleensä ole kokolattiamattoa, mutta oikein hyvä on.

Etukäteen jännitin laivamatkaa koska viimeisen viikon on tuullut aikalailla ja pelkään töyssyistä merta, mutta reilusta keinunnasta huolimatta alkumatka on mennyt oikein hyvin eikä aallot häirinneet liikaa edes nukkumista. Matkapahoinvointipillereitä olen tosin ottanut varuiksi.

Koirakansi on myös erilainen kuin tulomatkalla jolloin ihmiset nukkuivat koirineen tuolla ainoalla ulkoilukannella. Nyt kansi on tosi pieni ja kapea soiro laivan sivussa, ja tarjolla on taas vain kiikkerä lava ruohomatolla varustettuna. Tuulen ja keinuvan laivan kanssa paikka on Remulle tosi jännittävä, mutta koska siellä käyvät vain koirahyttien koirat eikä kukaan varmasti halua tuolla oleskella, on saatu olla siellä ihan rauhassa keskenämme. Kun viime reissulla stressiä aiheutti se ettei Remu ymmärtänyt että kannelle voi ja pitää pissata (tuolle lavalle ei monikaan koira suostu menemään), ja koiraparka pidätteli yli vuorokauden, nyt suoritus onnistui jo ekana aamuna, mikä vähensi omistajan stressiä paljon.

Tiistaiaamuna ollaan Espanjan rannikolla Huelvassa ja aloitetaan ajaminen heti urakalla,800km Burgokseen Pohjoisespanjaan yöksi. Keskiviikolle tulee vain reilu 200km ajettavaa, koska halutaan ehtiä hetki katsella ympärillemme Baskimaan San Sebastianissa ja syödä iso kasa pintxoja. Sieltä ajetaan torstaina 650km yöksi Ranskan Bloisiin. Perjantaina Ranskan läpiajo jatkuu, 530km Thionvilleen lähelle Luxemburgin rajaa. Lauantaina ajetaan vain 40km Luxemburgiin ja ollaan päivä siellä ja ajetaan yöksi 60km Saksan puolelle Felliin. Koska tällaisen matkan ajaminen on muuten melko puuduttavaa, on siihen koitettava saada edes hiukan turistiaikaa sekaan. Espanjan Baskimaan lisäksi toinen kiinnostava kohde oli Luxemburg jota olisi ollut kiva nähdä enemmänkin, mutta majoitusten hinnat koko maassa olivat niin jäätäviä että yöpymiset oli varattava naapurimaihin ja käydään sitten vaan päiväretkellä pääkaupungissa.

Sunnuntaina ajaminen taas jatkuu, 700km Saksan Owschlagiin ja maanantaina sieltä 500km Tanskan läpi Ruotsiin. Ruotsissa yövytään Kristianstadin keskustassa josta ajetaan tiistaina Tukholmaan yölaivalle. Keskiviikkoaamuna 24.5. ollaan Turussa.

Nyt vietetään leppoisaa aikaa laivalla, ilman wifejä tai muita viihdykkeitä. Fred Olsen Balearian laiva Sisilia on pienehkö, max 1000 ihmistä sopii mukaan. Täällä on yksi ravintola jossa saa valita aina muutamasta ruokalajista aamiaisen, lounaan, ja päivällisen ja lisäksi baari-kahvila josta saa ostaa juomien lisäksi pientä purtavaa. Kauppakin täällä on, pieni ja kallis ja auki pari kertaa päivässä. Tällä kertaa onneksi ymmärrettiin ottaa matkaeväät mukaan.

Laivamatkaa jäljellä nyt vuorokausi, saas nähdä missä vaiheessa saan tämän lähetettyä.

*edit. lähetys onnistui heti nyt ekan ajopäivän iltana, ihanan pikkuhotellin vällyjen välistä Pohjoiespanjasta.