Keskiviikkoaamuun herättiin Ibeas De Juarroksen kylästä auringonpaisteeseen ja 7 asteen kylmyyteen. Kylä on alle 1000m korkeudella merenpinnasta, epäselväksi jäi onko tämä täällä normaali lämpötila. Lämpötilaa lukuunottamatta kuitenkin ihan huippu yöpymispaikka!
Lähdettiin ajamaan kohti Baskimaata ja Donostiaa pitkin pikkuteitä, tietulleja vältellen ja maisemia ihaillen. Oli kovin vihreää ja kaunista, mutta maisemia ei millään olisi tunnistanut Espanjaksi, olisin helposti uskonut olevani Viron maaseudulla tai Puolassa. Myös tosi hienoa taidetta näkyi talojen seinissä siellätäällä.
Ajettiin ohi näyttävien vuorien kohti pohjoista rantaan asti. Rekkojen määrä oli tälläkin kertaa ihan älytön. Kai ne kaikki lastit pitää euroopan halki kuljetella, vaikka vähän vaikea sitä on meikäläisen ymmärtää..?
Iso suositus rantatielle Zumaian ja Getarian kautta, maisemat oli ihan käsittämättömän upeita. Getariassa on korkea niemenkärki jonka metsässä menee luontopolku jolta pääsee katselemaan maisemia joka suuntaan, oli aika makea koiranlenkityspaikka.
Sieltä jatkettiin Donostia/ San Sebastianiin. Meidän Koisi Hostel oli pari km keskustasta, ja edellisen yön vastakohta ollessaan hyvin vaatimaton, mutta oikein siisti ja toimiva silti kaikinpuolin. Meikäläistä on kaivertanut kun ei ikinä Tampereella päässyt osallistumaan pintxoviikoille, niin nyt otettiin vahinko takaisin. Iltaruuaksi syötiin pelkkiä Pintxoja, ja maistettiin myös paikallista viiniä txakolia. Viini oli just niin kuivaa ja hapanta kuin odotinkin, mutta pintxot oikein hauskoja. Kävelyä kaupungissa kertyi yllättävän paljon (taas): pintxoja oli joka baarissa kunhan löydettiin oikealle alueelle vanhan kaupungin kupeeseen toiselle laidalle keskustaa, mutta joissain paikoissa ne maksoivat alkaen 5e/kpl, kun etsimällä löysi vastaavat alkaen 2 tai 2,5e/kpl. Paljon kävelyä, hauskan oloinen kaupunki vaikka iso olikin, ja hyvä päivä.
Torstaiaamuna matka jatkui Ranskaan. Ihan vahingossa kartasta koiranlenkityspaikkaa etsiessäni löytyi luonnonpuisto Réserve Naturelle Nationale du Marais d’Orx (simppeli nimi muistaa..). Iso suositus myös tälle! Jos ajaa Labennen lähiseudulla ja on mahdollisuus käydä luontopolulla, on tämä varmasti iso elämys. Meidän reitti jäi lyhyeksi kun ei varsinaiselle luontopolulle saanut viedä koiraa, ihan ymmärrettävästi. Katseltiin kuitenkin tieltä kun järvessä ihan lähellä meitä meni erilaisia lintuja ja vilisi villisti joko ankeriaan tapaisia tai sitten käärmeitä, tämä jäi epäselväksi kun vaan vilahtelivat pinnassa mutta paljon niitä oli. Luontopolun alussa käytiin ilman koiraa hetken ajan ihmettelemässä, ja olisin jo tuossa ekassa mutkassa voinut viettää vaikka kuinka kauan! Sammakoita oli paljon, ruskeita, vihreitä ja ruskeanvihreitä ja äänimaailma oli aika epätodellinen. Pieniä kilpikonnia näkyi myös siellätäällä, yksi näkyy videollakin. Luontopolku kiertää koko pienen järven, ja olisi varmasti ollut upea.
Tuolta jatkettiin matkaa kohti koillista ja Bloisia. Ajomatkaa oli alunperin 650km, mutta parin tietullin jälkeen alkoi harmittaa maksaa niitä ja siirryttiin pienemmille teille. Vihreää oli ja yllättävän maaseudulla saatiin ajaa, joskin ajopäivä venyi aika pitkäksi. Ranskan miinuksiksi tässä vaiheessa huoltoasemien vähyys reitillä ja ihan järjettömät hinnat niillä. Meidän hotelli oli Premiere Classe Blois, joka nimestään huolimatta oli valittu halvemmasta päästä ja sijaitsi kaupungin laidalla. Hotelli oli ihan toimiva, joskin huone muistutti erehdyttävästi laivan hyttiä ja oli vähän meluisa. Edelliseen verrattuna, tosi erilaisia hotelleja löytyy suht samalla hinnalla. Sen verran aina katsellaan arviointeja etukäteen (varaan yleensä booking.comista paitsi yhtään pidemmät majoituksetairbnb:n kautta) ettei pahoja pettymyksiä juuri tule, mutta eroja kyllä on.
Aamulla lähdettiin linnajahtiin, niitä kun tuolla Loiren laaksossa oli kehuttu olevan paljon. Bloisin kaupunki näytti tosi kivalle, mutta jatkettiin matkaa sieltä eteenpäin. Linnoja olikin toki alkumatkasta paljon, mutta yllättävän moni niistä oli yksityisomistuksessa ja niin visusti muurien takana ettei niistä nähnyt vilaustakaan, eikä noihin pariin yleisölle avoimeen maksettu sisään, kun aikataulu oli aika tiukka kunnollisen tutkimiseen. Ajomatkaa oli 550km, saattoi tosin vähän venyä linnoja etsiessä ja tietulleja vältellessä. Eväspaikaksi löydettiin eilisestä oppineina vanha kunnon Lidl, ja ajettiin illaksi Thionvilleen kebabille. Matkalla nähtiin paljon maaseutua, vihreyttä ja laiduntavia eläimiä, ja tosi herttaisia vanhoja kyliä ja rakennuksia. Ranskafaneja meistä ei silti vielä tällä tuttavuudella päässyt tulemaan.
Hotelli Premiere Classe Thionville vaikuttaa kollegaansa laadukkaammalle, ja kun oli oikein edullinenkin, on hinta-laatu ihan kohdallaan. Kaupungin laidalla on tämäkin. Huone on siisti ja hyvä, vaikkei nyt kuviin päässytkään, kuvassa sen sijaan maisema huoneen ikkunasta (joka tosin ihan ei ehkä anna oikeutta hotellille) 🙂
Aika pikaisesti tässä ehtii paikkoja nähdä kun pitää aina jatkaa matkaa. Jo yksinään Baskimaan Getarian kylässä olisi voinut helposti viettää useammankin päivän, samoin Bloisissa. Ja varmasti olisi paljon nähtävää myös Donostian kaupungissa jos kaupunkilomalle haluaisi.
Huomiselle on varattu aikaa Luxembourgiin tutustumiseen päiväretken verran, ajetaan täältä sinne päiväksi ja yöksi Saksan puolelle.
San Francisco tulee tuosta lämpötila-asiasta mieleen, tuntuu että siellä on aina kylmä. Tampereen pintxoviikoille en minäkään ole osallistunut, joten itsellenikin kelpaisi vierailu San Sebastianissa mainiosti. Hienoja maisemia taas matkan varrella, ja muutenkin kiinnostavia paikkoja!