Tultiin Teneriffalta Gomeralle maanantaiaamuna jälleen Fred Olsenin lautalla. Keli oli kuuma, calima piti huolta siitä että jo aamulla jatkui edellispäivän helle. Näillä saarten välisillä laivoilla on isommille koirille tarjolla häkit autokannella, joihin en tietenkään halua Remua laittaa. Matka on lyhyt (50min) joten aiemmin Remu on matkustanut autossa, mutta nyt sää ei sitä vaihtoehtoa suosinut. Fredolsenilla on nyt kesällä tullut uudeksi vaihtoehdoksi ”sohvapaikka” koirille normaalissa matkustamossa, ja satamaan päästyä menin selvittämään josko sellaisen vielä saisi. Osto onnistui, vaikka näitä paikkoja on vain 2-3 koiralle per laiva. Toisella paikalla meidän vieressä oli (onneksi) oikein kiltti ja hiljainen minikoira. Tämä matkustusvaihtoehto on koirille aika kiva, saavat olla omistajan kanssa koko matkan, mutta meidän Remu oli kyllä vähän maalainen tähän… Muuten matka sujui hyvin mutta kun ihmisiä liikkui paljon koko ajan ja toinen koira oli vieressä, Remu haukahteli aina säännöllisin väliajoin vaikka sitä kuinka koitettiin viihdyttää ja rauhoitella. Muuten ok mutta kun tuon tyypin ääni on melko kova niin huomattiin kyllä ettei kaikki kanssamatkustajat tainneet tätä ratkaisua arvostaa.
Gomeralle tuloa lykättiin maanantaiaamuun jotta päästiin heti pääkaupunkiin saavuttua hoitamaan keväällä kesken jääneet virastoasiat kuntoon. Residenciat saatiin viimein kun oltiin jo matkalla Suomeen, ja niitä onneksi pystyttiin hyödyntämään jo kotimatkalla -laivamatkoista kun saa residencian haltijana alennusta 75%. Tämä koskee niin saarten välisiä laivamatkoja kuin myös laiva- ja lentomatkoja Espanjan mantereelle. Nyt vain haettiin nuo jo myönnetyt kortit. Auton rekisteröinti Kanarialle jäi keväällä kesken kun meiltä loppui aika muutaman päivän verran kesken. Nuo kaikki vaivalla hankitut paperit olivat kuoressaan autossa odottamassa koko kesän, ja nyt ne vihdoin lähetettiin eteenpäin vahvistettaviksi. Parin viikon päästä palataan tähän asiaan. Virastokäynti kaikkineen sujui ongelmitta ja mukavasti jo tutuksi käyneen virkamiehen kanssa. Oli ilo huomata että vaikka koko kesänä ei ehditty opiskella espanjaa lainkaan, tauko opiskelusta ei tehnyt lainkaan pahaa vaan vähäinen hankittu kielitaito oli hyvin tallella. Nyt pitää taas aktiivisemmin koittaa kartuttaa lisää kieltä.
Suomessa sekä matkalla tuli jonkin kerran mietittyä mille tuntuisi kesän jälkeen palata tänne, kun mitään omaa ei täällä ole eikä näillä näkymin tule hetkeen olemaankaan. Nykyinen asuntokaan ei ole meille ihan täydellinen, mutta edelleen varmasti paras mahdollinen nyt tähän hetkeen. Jo San Sebastianissa tuntui kuitenkin vahvasti sille että on tultu kotiin, ja Valle Gran Reyhin saapuessa tunne vain voimistui. Kyllä täällä kelpaa asua.
Remu on selvästi myös palannut kotiin ja vaikutti heti oikein tyytyväiselle. Se on katsellut terassilta käsin joka kohdan vuorista ja laaksosta tarkasti läpi, mutta huomattavan rennosti ja stressittä. Ekalla lenkillä Remu oli niin innoissaan että kiljahteli ajoittain ääneen…
Meidän asunto oli kesän kevyessä remontissa ja sen jälkeen vuokralla. Talo on saanut uuden kauniin maalipinnan ja ikkunat on vaihdettu, sekä uusi sohva ja aurinkovarjo ovat muuttaneet tänne. Jarmon peräkärry ja minun rämä polkupyöräni odottivat entisellään parkkipaikalla. Eka ilta oltiin kotona ja purettiin naapurin varastosta haettuja tavaroita (joita on ihan käsittämättömän paljon…). Sisällä asunnossa on nyt kuuma iltaisin ja öisin, mutta onneksi calima alkaa helpottaa ja yöt ovat jo viileämpiä.
Saarella ei tähän aikaan vuodesta ole tietenkään niin vihreää kuin talvella, mutta ihanan paljon on silti kukkivia kasveja. Mangot omassa pihassa kypsyvät ihan kohta. Lämpömittari jäi Suomeen joten lämpötiloista ei ole tietoa, mutta veikkaisin että tällä hetkellä lämpöä on päivisin vähän alle 30 astetta ja öisin selvästi viileämpää. Caliman myötä täälläkin oli viikko-pari sitten ihan älyttömät helteet, toivotaan ettei heti tulisi uutta jaksoa.
Eilen tiistaina hoidettiin virallisuuksia, jatkettiin kotiin asettumista ja illalla käytiin katsomassa mitä kuuluu rannalle ja kylälle. Nyt on menossa espanjalaisten lomakausi ja täällä on paljon turisteja Teneriffalta (sen huomasi myös maanantain lautan täyttöasteesta..). Rannalla oli leppoisa tunnelma ja kaikkialla on kaunista, taas pitkästä aikaa. Edeltäneet superhelteet ovat ikäväkyllä tuoneet reilusti sinilevää niin Gomeran kuin muidenkin saarten rannoille, joten uimaan ei ole hetkeen asiaa (uimareita rannassa tosin oli paljon levälautoista huolimatta, mutta me pysytään kuivalla maalla kunnes levät häipyvät). Meri näytti kovin houkuttelevalle, joten toivottavasti tilanne pian helpottaisi.
Tänään alkaa paluu etelän arkeen ja töihin. Kyllä, oli ihana palata tänne!
Mukavaa, että virastoasiat nytkähtivät heti eteenpäin. Varmasti kaikkien koukeroiden kanssa on varsin uuvuttavaa. Ilmeisesti tuo vuokrasuhde meni ihan hyvin? Oman kodin vuokraaminen on aina varsin jännää puuhaa ja itse en ole sitä tehnyt, vaikka mahdollisuuksia sinällään siihen olisi ollut.
Juu nyt on onneksi tuttu ihminen vuokralla niin on helpompaa. Eipä mekään tuota olisi alunperin haluttu vuokrata, mutta pakko on että pankki saa kuukausittain oman osansa. Sitä odotellessa että joku sen ymmärtää ostaa pois.