Ajatuksia ajomatkasta Suomesta Kanarialle

Matkaan lähdettiin elokuun eka viikon jälkeen Kangasalta, ensin muutaman mutkan kautta Turkuun josta yölaivalla Tukholmaan. Tukholmasta ajettiin Malmöön 610km, josta mentiin Finnlinesin iltalaivalla (klo 16-01) Saksan Travemundeen. Travemundessä koitettiin jatkaa unia hetken aikaa autossa, ja lähdettiin umpijäässä aamuvarhaisella lenkille Lyypekkiin ja sieltä ajamaan Kohti Belgian Namuria (670km). Namurista ajettiin seuraavana päivänä 700km Ranskan Blondiin, josta taas seuraavana päivänä 530km Pohjoisespanjan Aretxabaletaan. Viimeisinä hellepäivinä ajettiin 460km keskelle Espanjaa Candelarioon ja 476km Huelvan satamaan, josta lähti puoliltaöin laiva kohti Teneriffaa. Hitaan varaajan etuna päästiin taas Gran Canarian kautta ja laivamatka kesti siten 39h. Teneriffalla ajettiin pitkin pohjoisrannikkoa ja yövyttiin vielä kerran ennenkuin laivailtiin kotiin La Gomeralle.

Ajomatkaa tuli yht noin 3640km (kartasta katsottuna, matkamittari nollautui vahingossa kesken matkan) ja lisäksi 58h laivassa vietettyä aikaa, yhteensä kolmessa eri laivassa. Alla mannereuroopan ajoreitti kartalla, ja alemmassa kuvassa koko matka, noin niinkuin suunnilleen.

Ajomatka oli nyt tiiviimpi kuin aiemmin (6pv) eikä luppopäiviä otettu mukaan. Tahti ei silti ollut mitenkään mahdoton eikä ajopäivät olleet ihan mahdottoman pitkän tuntuisia, kun ei edellisistä reissuista poiketen tullut vastaan mitään ihan älyttömiä hidasteita. Myös maisemat olivat nyt kivoja aikalailla koko matkan, mikä tietenkin auttaa siihen ettei matkanteko ole tylsää. Varsin sopiva suunnitelma oli se että alkumatkasta ajettiin pidempiä matkoja ja viimeisinä päivinä tahti oli rauhallisempi, tämä oli hyvä myös loppumatkan yli 40 asteen lämpötiloja ajatellen. Viimeiselle päivälle laskettiin jäävän myös aikaa käydä ostoksilla joka toimi hyvin, kuitenkin ennen tuota pitkää laivamatkaa on kiva olla laivan lähtökaupungissa perillä hyvissäajoin. Viidessä päivässäkin olisi voinut periaatteessa ajaa, mutta silloin ei tahti olisi kestänyt vastoinkäymisiä eikä paikoista olisi ehtinyt nauttia yhtään.

Mieleenjääneitä asioita matkalta listan muodossa:

-Rekat. Taas. Niiden määrä on vaan niin käsittämätön, koko matkan. Ei vaan voi olla miettimättä tarviiko oikeasti se kaikki tavara kuljettaa paikasta toiseen. Facebookissa tuli vastaan osuva teksti rekan perässä: ”Dont like trucks? Stop buying things”. Heti perään tuli mainos just mun näköisestä paidasta hintaan 0,79e, postikuluitta kotiin Kiinasta 🙁

-Aamukuuden jälkeen on hankala löytää aamupalaa motarin varresta läheltä Tukholmaa. Pidemmälle päästyä alkoi löytyä aukiolevia paikkoja

-Eteläruotsin maisemat olivat taas yllättävän kivoja.

-Laivamatka Saksaan lyhensi ajomatkaa kivasti, harmi että yön yli nukkuminen laivassa olisi ollut liian kallista ainakin koirahytissä (oletan että joskus näissä laivoissa myös toimii ilmastointi pakastamatta hyttejä ja selviää siten ilman tautia..)

-Ainakaan meidän unenlahjoilla ei Caddyn etuistuimilla voi nukkua, eikä kannata luottaa siihen että yö olisi lämmin elokuisessa Saksassa…

-Saksan huolttikset ainakin Travemunde-Lyypekki välillä on kaikki auki aamukuudelta ja tarjoavat ison valikoiman tuoreita sämpylöitä kivaan hintaan

-Saksan motarit toimivat nyt ihan ok, mutta kahden kerran kokemuksella vältän jatkossa ykköstietä jos se suinkin on mahdollista. Viimeksi siellä jonotettiin koko päivä, nyt onneksi vain vähän matkaa sattui meidän reitille.

-Belgiasta löytyy allekirjoittaneen yllätykseksi (olen aiemmin ollut Brysselin seudulla) tosi hienoa maisemaa!

-Ranskan maisemat yllättivät myös positiivisesti. Suosittelen ehdottomasti välttämään moottoriteitä siellä ajaessa, selviää ilman tietulleja ja näkee matkalla hienoja kyliä. Kylien välillä ajetaan 90-110 nopeudella joten matka ei hidastu liikaa, ja näin saa vältettyä myös motareiden varren ökykalliit huolttikset.

-Pohjoisespanja on hieno, sekä rannikko että vuoristo.

-Espanjan pikkukylissä ei auta kuvitella syövänsä yhtään mitään ennen iltayhdeksää. Jos alkuillasta saattaa olla nälkä, ota ruokaa mukaan.

-Eteläisemmässä Espanjassa kuivuus on joka kerta yhtä käsittämätöntä. Myös yli 40 asteen lämpötila ensimmäistä kertaa koettuna oli elämys, ei välttämättä pelkästään positiivinen sellainen.

-Jos ulkona on ollut pitkään yli 40 astetta lämmintä, on haaste löytää edes parkkihallista viileämpää parkkipaikkaa mihin voisi jättää koiran.

Matkan aikana tuli tälläkin kertaa mietittyä ja nähtyä paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ei nyt mennä takaisin eiliseen maailmantuskapostaukseen, mutta tuolla reissatessa alkaa kyllä miettiä esimerkiksi vedenkäyttöään aika tarkasti kun siitä on ihan oikeasti pula. Mietittyä tuli myös sitä onko ok turistina matkustaa alueille jossa vesipula on konkreettisesti päällä: toisaalta turistien tuomat rahat saattavat olla hyvinkin tärkeitä paikalle, mutta taas toisaalta kuinkahan iso osa turisteista edes tiedostaa tilannetta, saati antaa sen vaikuttaa omaan iltakylpyyn tai virkistävään puolen tunnin suihkuun hellepäivän jälkeen?

Myös eläinten olot mietityttivät: jos nyt ei mennä noihin nähtyihin eläinkuljetuksiin joissa viedään eläviä eläimiä ties kuinka kauas teurastamoille, jouduin ekaa kertaa miettimään onko eläimen parempi olla laitumella ökyhelteessä vai tehotuotantolaitoksessa ilman ulospääsyä. Olen aina vastustanut noita tehotuotantolaitoksia (ja tulen aina vastustamaankin), muttei se elämä taida enää laitumellakaan olla ihan helppoa jos ei varjoa ole tarjolla lainkaan, maa on vain pölyä ja lämpöä jatkuvasti yli 40. Onneksi joka maassa nähtiin myös paljon eläimiä vihreillä laitumilla, ja Espanjan helteessäkin oli myös valtavia lehmien ulkoilualueita joissa oli oliivipuumetsä suojana. Oliivipuut näyttävät pärjäävän aika hyvin sielläkin missä mikään muu ei.

Näiden nurinoiden jälkeen joudun toteamaan, etten luule meidän automatkan etelään olevan lentokonetta parempi vaihtoehto saastuttamisen kannalta, eikä se ole myöskään erityisen halpa ratkaisu. Autolla kuljetaan vain koska en halua Remua lentokoneen ruumaan, eikä junalla matkustaminen ison koiran kanssa ainakaan vielä onnistunut vaikka näin olikin suunniteltu. On paljon laskureita jotka pitävät autoilua päästöjen kannalta lentämistä parempana vaihtoehtona, mutta on vaikea siihen uskoa kun ajetaan keskenämme Euroopan halki, kun taas se lentokone lentää sen matkan ollaan me kyydissä tai ei. Toivoisin kyllä että junamatkustaminen täältä Suomeen tulisi jatkossa mahdolliseksi, ja sitä odotellessa ihan huippua olisi jos autojunien hinnat mahdollistaisivat auton kuskaamisen junassa edes osan matkasta.

Laivoissakin on eroja: Fredolsen Balearian uusi laiva millä tultiin mantereelta Kanarialle mainostaa ympäristöystävällisyyttään ja kertoo kulkevansa vihreällä kaasulla. Molemmat täkäläiset laivayhtiöt (Fred Olsen ja Naviera Armas) nettisivuillaan pyrkivät kohti ympäristöystävällisempää liikennettä, mutta toissapäivänä sattumalta katselin maisemia NA:n vähän vanhemman laivan takakannelta, ja tyrmistyin mustasta pilvestä minkä laiva jätti taakseen aina kiihdyttäessään. En tietenkään tiedä oliko laiva ihan priimakunnossa vai ei, ennen en ole tällaista nähnyt vaikka olen tuollakin laivalla mielestäni ollut. Jokatapauksessa tämä aihe vaatii ehdottomasti lisää perehtymistä, kun noilla laivoilla kuitenkin kuljetaan.

Lopuksi vielä tämän reissun dieselinkulutus sekä hintoja. Diesel oli joko nyt tai tällä reitillä kalliimpaa kuin keväällä. Kun dieseliä jäi tankkiin reilusti matkan päätyttyä, laskin karkeasti että meidän Caddy veisi maantie-ajossa n. 5,5l /100km. Aika ok. Näin kalliilla hinnoilla dieseliin kuitenkin paloi lähes 400e (tässä kohtaa toivon että en olisikaan tätä laskenut..)

Ruotsi, Stavsjö (Ruotsin piti olla halpa kun kruunun kurssi alhaalla, mutta ei ollut: ) 30l x 2,03e (!) =60,10e

Lyypekki, Saksa 50l x 1,799e =89,95e

Ranska Woinic 25,06l x 1,99e =49,87e

Ranska Bellac 55,92l x 1,895e =105,97e

Espanja Burgos 41,41l x 1,449e =60e

Santa Cruz de Tenerife 52,96l x 1,249e =66,15

Täällä Gomeralla diesel maksaa nyt 1,45e/l. Ja ajaessani toissapäivänä Teneriffalla oli halvin näkemäni diesel 1,18e/l.

Tietulleja maksettiin nyt reilu kymppi, ajettaessa eteläranskassa kohti Espanjaa. Pohjoisespanjastakin löydettiin yksi tietulli johon taisi mennä vajaa 2e.

Tässä ajomatkan muistelot aika tiivistettyinä, jos joku kaipaa tarkempaa infoa vaikka omaa reissuaan varten, löytyy tämän kerran reissu tuosta vähän aiempaa tarkemmin, ja edellisetkin hakusanoilla ”autolla espanjaan” tai ”autolla espanjasta”.

Auringonkukkia ja ydinvoimalaa matkan varrelta, taitaa olla Saksasta

Published by Sanna

Syksyllä -22 jätin unelmieni hevostallin ja kodin Pirkkalaan, ja lähdin mieheni ja koirani kanssa kohti La Gomeran saarta. Tänne koitamme nyt rakentaa kokonaan uutta elämää.

2 comments on “Ajatuksia ajomatkasta Suomesta Kanarialle”

  1. Noita rekkoja muuten näkyi Pohjois-amerikassa huomattavasti vähemmän, niin Kanadassa kuin Yhdysvalloissakin. Kyllä niitä siis oli, mutta ei erityisen häiritsevästi. Eikä kyllä tullut tuon hintaisia vaatteitakaan vastaan. Automatkassa lentomatkaan verrattuna on muuten myös se hyvä puoli, että silloin näkee paljon enemmän, jos päästöjen näkökulmasta asia ei olekaan niin yksiselitteinen.

    1. Autoillessa kyllä näkee paljon, se on totta. Yllättävän kiinnostava matka oli noin tiiviilläkin aikataululla.
      Tuosta ei olekaan minulla tietoa meneekö Amerikkaan ylipäätään tuota halpatavaraa niin paljon kuin ympäri Eurooppaa, vai ymmärtävätkö siellä laittaa tarpeeksi tullimaksuja päälle.

Vastaa