Rankan arjen vastapainoksi lähdettiin lomalle etelään 😀
No joo, haluttiin siis perehtyä vähän paremmin myös tuohon La Gomeran eteläisimpään kaupunkiin, tai kylään, Playa de Santiagoon. Booking.comista löytyi hotelli rannalta yhdeksi yöksi hintaan 29e, niin eikun menoksi. Viime talvena siellä käytiin parina päivänä, mutta yöpymällä näkisi myös paikan ”iltaelämän”. Tämä retki kuitenkin aika hyvin vahvisti ajatusta että jos tulevaisuudessa saadaan hankittua vuokrattava asunto jonkin rannan tuntumasta, taitaa se olla Valle Gran Reystä tai San Sebastianista.
Santiagon plussaksi laskettakoon sen rauhallisuus, rannalla ei tosiaan ollut ruuhkaa. Voisin hyvin ajatella että tänne voi mennä rauhassa katselemaan merta ja hengaamaan rannalle omissa ajatuksissaan. Ranta on rakennettu tosi kauniiksi, kukkia on paljon ja ne ovat upeita. Vaikka meri on aina hieno, ei maisema kuitenkaan vedä vertoja Valle Gran Reyn vastaaville, kun korkeammat vuoret eivät näy rannikolle, ja luonnonkauneus on kuitenkin aina eri kuin tehty. Kylästä ylös ajaessa on maasto myös huomattavan kuivaa ja karua muuhun saareen verrattuna.
Päivällä tuo rauhallisuus on aika kiva, jopa meidän Remun kanssa voi kuljeskella aika rennosti pitkin rantakatua (irtokoiria ei muuten nähty ollenkaan!). Illalla kuitenkin korostui kylän hiljaisuus: musiikkia kuului vain jonkinlaisen musiikkiopiston ikkunoista, jossa joku harjoitteli viulunsoittoa. Kun kadut olivat illalla edelleen ihan tyhjiä, tuli myös vähän yllätyksenä ettei syömään päässytkään noin vain. Ravintoloita on suht monta kylän kokoon nähden, mutta puolet niistä olivat kiinni ja lopuista kaikki vapaat pöydät varattuja. Saatiin kuitenkin pienestä olut-kahvi-kuppilasta tilattua hampparit, joskin allekirjoittaneen hampparissa oli pihvi vaikka yritin tilata lihattoman version: tuo pihvi olikin ”itsestäänselvyys” jota ei mainittu listassa, en sitä hoksannut ja pyysin jättämään vain kinkun pois…, ja ranskalaisiakin saatiin heti toisella yrittämällä 😀 Päivällä oli kyllä hyvin tilaa pöydissä ja monenlaista ravintolaa tarjolla.
Santiagoon järjestetään matkoja Suomesta Tjäreborgin toimesta Jardin Tecina hotelliin. Hotelli ympäristöineen vaikuttaa kyllä tosi hienolle, se sijaitsee ylhäällä maisemapaikalla ja alas rannan tasolle pääsee hissillä. Jos arvostaa hiljaista kylää eikä kivikkoinen ranta haittaa voi tämä olla ihan hyväkin lomapaikka, kaikenlaista aktiviteettia ainakin oli hotellin ympäristössä tarjolla. Kuitenkin tämä saari on maisemiltaan niin huikea, että mielestäni muissa kylissä saa tästä enemmän irti, etenkin jos haluaa aistia rentoa etelän tunnelmaa myös iltaisin.
Tänään heräiltiin rantahotellista, käytiin aamupalalla ja mentiin aamu-uinnille ennen lähtöä. Tapasin ekaa kertaa elämässäni meduusan! Uidessa tuntui pieni pistos käsivarressa mutta mitään ei näkynyt. Hetken päästä alkoi koko käsivartta pistellä ja kirvellä. Tätä ihmetellessä alkoi käsi punoittaa ja hotellille palatessa oli siellä täällä komeita näppylöitä, google tiesi kertoa että meduusan tekosia. Tästä kun ei ole itsellä minkäänlaista kokemusta, marssin viereiseen apteekkiin, jossa tottunein ottein ojensivat minulle Fenistil-geeliä, joka vei mennessään kaikki näppylät ja kirvelyt sen siliän tien. Ei siis ainakaan tällä kertaa ollut kovinkaan iso haitta tuo kohtaaminen, lähinnä jäi harmittamaan etten nähnyt koko tyyppiä. Uimaan mennessä juuri kuvailin vettä kun se on niin hämmästyttävän kirkasta (ja edelleen lämmintä!), eli sen puolesta pitäisi kyllä nähdä vastaantulijat.
Nyt ollaan taas kotona Valle Gran Reyssä, ja paluumatkalla nähtiin taas melkoista säänvaihtelua. Lähteissä Santiagossa oli helle ja kova tuuli. Heti kun ajettiin vähän ylöspäin, tulivat pilvet vastaan ihan maahan asti, ja oli vaihtelevan märkää ja tuulista koko matkan, pysähdyksillä olisi kaivannut jo tosissaan pitkiä housuja. Mittari sanoi kylläkin +19, mutta tuuli ja sumu vaikuttivat asiaan aikalailla. Kotona taas oli kiva tyyni ja aurinkoinen keli, ja vielä nyt auringon laskiessa saa hellevaatteissa kirjoitella kattoterassilla. Täällä vaikuttaa säähän kyllä tosi paljon se, missä päin saarta ja millä korkeudella on, vaikkei etäisyydet olekaan pitkiä.
Viikonloppu meneekin osaltani siivoushommissa hostellilla, mutta varmasti huomenna suunnataan myös kotirannalle illaksi, se on kuitenkin samalla suunnallakin.
One comment on “Etelänlomalla: hiljaisia katuja ja meduusa.”