Lauantaina päättyivät Valle Gran Reyn karnevaalit, ja täälläpäinhän karnevaalit päättyvät aina sardiinin hautajaisiin…
Wikipedia selittää asiaa näin:
”Sardiinin hautaaminen (espanjaksi Entierro de la sardina) on vuodesta 1851 lähtien järjestetty vuosittainen espanjalainen seremonia, jolla juhlistetaan karnevaalin ja muiden juhlallisuuksien päättymistä. ”Hautajaiset” koostuvat yleensä karnevaaliparaatista, joka jäljittelee hautajaiskulkueen kulkuetta ja huipentuu symbolisen hahmon, yleensä sardiinin, polttamiseen. Muotokuvan polttaminen edustaa uudistumista ja vapautumista – symbolin kulkeminen tulen läpi edustaa paheiden puhdistumista ja festivaalin aikana tilapäisesti horjutetun järjestyksen palauttamista”
Sardiiniparka oli nostettu jalustalle Playan torille jo varhain päivällä. Iltapäivällä lavalle nousivat pari dj:tä soittamaan ihan menevää latinomusiikkia vähintään riittävän kovaa, ja nuoriso myi syötävää sekä sangriaa. Vohveli ja sangria kädessä odoteltiin torilla hyvä tovi; illemmalla paikalle alkoi valua asiaankuuluvasti mustiinpukeutuneita morsiamia, sekä miehiä että naisia, ja ties mitä muita hahmoja.
Seitsemän aikaan kulkue starttasi pitkin rantatietä parin kilometrin matkan kohti Vueltaksen satamaa ja karnevaalien päätapahtumapaikkaa. Siellä odottivat palokunta ynnämuut viranomaiset rivissä sataman portilla, mistä kala työnnettiin riittävän syrjään poltettavaksi. Aikamoinen savupilvi siitä nousi, ei liene turistin sopivaa kysellä kalan sisältöä…
Sardiinin palaessa oli tietenkin taas hyvä syy myös ilotulitukselle -oli kyllä ihan näyttävä show, vaikkei kännykän kuvista niin näykään.
Näytöksen päätyttyä alkoi lavalta kuulua ensimmäisen bändin soitto. Kuunneltiin eka bändi, Grupo Caribe joka on jo pari kertaa ennenkin täällä kekkereissä nähty. Ihan hauskaa, helposti tanssittavaa ”latinopoppia” ja komiat koreografiat oli tarjolla, volyymiä täälläpäin vaan on keikoilla oikeasti aika paljon, hiukan pienemmällä olis vielä kivempi kuunnella… tälläkin kertaa oli kuitenkin huippua todeta, että täällä tosiaan kaiken ikäiset, -sukupuoliset ja ihan joka genren edustajat tanssii luontevasti mukana.
Ekan bändin jälkeen lähdettiin nössöinä taivaltamaan kotia kohti, aamulla kun oli taas muutaman tunnin työpäivä edessä, ja kävelyä kotiin kuitenkin muutama kilsa (ylämäkeen tietenkin 🙂 ).
Ei auta kun alkaa suunnittelemaan asuja ensi vuoden karnevaaleille… niiden teema tosin selviää vasta ensi talvena.
Kuulosta hauskalta. Harmi, että Suomessa ei ole tällaista. Kyllä noista kuvista välittyy ihan hyvin, että varmasti ole varsin näyttävä tapahtuma.